Case: Securitas Oy - Aalto-yliopisto

2.3 Palautteen sisältö ja sävy
Karkeasti luokiteltuna palautetta on olemassa sisällöltään ja sävyltään positiivista ja
negatiivista. Positiivinen palaute jaetaan tässä tutkimuksessa Berlinin (2008) luokittelun
mukaan palkitsevaan ja nostattavaan palautteeseen. Negatiivinen palaute jaetaan puolestaan,
yhtälailla Berlinin luokittelun mukaan, herättävään ja haastavaan palautteeseen. Tämä jaottelu
ei ole luonteeltaan tyhjentävä, eikä siihen tässä tutkimuksessa pyritäkään. Sen sijaan
luokittelun tarkoituksena on painottaa palautteen vastaanottajan näkökulmaa palautteeseen,
hänen tekemiä tulkintojaan palautteesta sekä merkityksiä, joita hän palautteelle antaa.
Sekä positiivinen että negatiivinen palaute voivat olla myös palautteen vastaanottajan
näkökulmasta vahvistavaa palautetta. Palaute on palautteen vastaanottajalle vahvistavaa
palautetta, kun se on aiheellista ja odotettua, eli kun se vastaa sisällöltään ja sävyltään hänen
omia käsityksiään hänen työssä suoriutumisestaan. Myös hyväksyttävä palaute voi olla
vahvistavaa palautetta. Hyväksyttävä palaute on yhtä lailla työssä suoriutumisen käsityksiä
vahvistavaa palautetta – palautteen vastaanottaja ei vain ole odottanut saavansa kyseistä
palautetta. Hän kuitenkin hyväksyy palautteen sen palkitsevuutensa tai nostattavuutensa
vuoksi – tai muusta syystä. Mikäli taas palaute ei ole palautteen vastaanottajan omia työssä
suoriutumisen näkemyksiä vastaavaa, palaute on ristiriitaista palautetta. (Berlin, 2008).
Berlin (2008) on kehittänyt palautteen tulkitsemisen nelikentän palautteen tarkastelemiseksi
palautteen vastaanottajan näkökulmasta. Siinä suhteutetaan erikseen sisällöltään ja sävyltään
erilainen palaute ja palaute suhteessa vastaanottajan omiin odotuksiin. Eri yhdistelmien
tuloksena saadaan yllä mainitut neljä eri palautetyyppiä. Berlinin kehittämä palautteen
tulkitsemisen nelikenttä on esitetty taulukossa 3.
23