Case: Securitas Oy - Aalto-yliopisto

lupausten pitäminen, kehitysideoiden huomioiminen päätöksenteossa sekä työvuorojen
joustavuus. Muita kuin palauteprosessiin liittyviä tekijöitä käsitellään luvussa 4.1.2.
3.2.2 Aineiston keruu teemahaastatteluin
Tutkimuksen aineisto on kerätty teemahaastatteluin. Teemahaastattelu oli looginen valinta
tutkimuksen aineiston keräämiseksi, sillä teemahaastattelu – ja haastattelu yleensäkin – sopii
menetelmäksi silloin, kun kysymyksessä on vähän kartoitettu tai kokonaan tuntematon
tutkimusalue. (Hirsjärvi & Hurme, 2001). Se sopii myös heikosti tiedostettujen asioiden
selvittämiseen (Metsämuuronen, 2005). Tällainen on myös palautteen ja kunnioituksen
kokemisen välinen yhteys, jota haastateltavat eivät – paria poikkeusta lukuun ottamatta –
haastatteluhetkellä olleet juuri oman työnsä kannalta pohtineet.
Teemahaastattelu on struktuuriltaan puolistrukturoitu haastattelu. Haastattelun struktuuri-
suudella viitataan haastattelun formaaliuteen. Puolistrukturoitu haastattelu ei ole niin formaali
kuin esimerkiksi lomakehaastattelu; se on kuitenkin avointa haastattelua formaalimpi.
Teemahaastattelussa ei ole tarkkoja ja yksityiskohtaisia kysymyksiä, jotka ovat ennalta
muotoiltuja, vaan se kohdentuu nimensä mukaisesti ennalta suunniteltuihin teemoihin.
Teemahaastattelua suorittaessa aihepiirit, eli teemat, ovat kaikille haastatelluille samat.
Järjestys, jossa teemat käydään läpi, ei kuitenkaan ole ennalta määrätty, vaan siitä voidaan
haastattelujen kesken poiketa. (Eskola & Suoranta, 2000; Hirsjärvi & Hurme, 2001).
Haastattelu on prosessina dialoginen ja refleksiivinen (Laitila ym., 2012). Pyrinkin
tutkimuksen haastatteluissa edistämään tätä dialogisuutta ja refleksiivisyyttä, jotta aineistosta
tulisi mahdollisimman rikas haastateltujen omien tulkintojen ja merkityksien suhteen.
Muotoilin haastattelukysymykset riittävän avoimiksi, etteivät kysymykset ohjaisi tai
johdattelisi haastateltavia heidän vastauksissaan niin, että heidän oma reflektointinsa
tukahtuisi. Haastattelut toteutuivatkin valtaosin dialogisina ja ne etenivät struktuuriltaan
haastateltavien itse esiin nostamien teemojen johdattelemina. Tämä on yksi teemahaastattelun
vahvuuksista – haastattelun puolistrukturoitu rakenne mahdollistaa haastateltavapainotteisen
etenemisen ja jättää tilaa haastateltavan omalle tulkinnallisuudelle ja merkityksenannolle.
Teemahaastattelun tarkoituksena onkin, etteivät tutkija-haastattelijan omat käsitykset ilmiöistä
johdattelisi haastateltavan kokemuksia ja tulkintoja tiettyyn suuntaan tai muuten ohjaisi
haastattelun kulkua. Haastattelun tavoitteena on sen sijaan tuoda esille haastateltavien
52