Case: Securitas Oy - Aalto-yliopisto

näkökulmasta palautteen vastaanottajaan liittyviä tekijöitä. Lopuksi, luvussa 2.6, tehdään
yhteenveto kirjallisuuskatsauksesta.
Luvun 2 tarkoituksena on tarjota tämän tutkimusraportin lukijalle parempi ymmärrys
palautteen potentiaalista aikaansaada palautteen vastaanottajassa erilaisia toiminnallisia,
asenteellisia ja affektiivisia reaktioita. Erityistä huomiota annetaan kunnioituksen kokemiselle
ja kunnioituksen kokemisen edistymiselle eri palauteprosessin osatekijöiden välisen
vuorovaikutuksen summana. Kunnioituksen kokemista käsitellään affektiivisena reaktiona
palautteelle.
2.1 Kunnioitus
Palaute ja kunnioitus on molemmat aiheellista määritellä, jotta niitä olisi mielekkäämpää
käsitellä yhdessä. Molempien määrittely on aiheellista myös siksi, että niitä ei ole ennen
käsitelty tutkimuksellisesti yhdessä. Tässä luvussa käsitellään kunnioitusta käsitteenä. Sen
käsittely rajoittuu siihen laajuuteen, jossa se on palautteen vastaanottamisen suhteen
keskeistä.
2.1.1 Kunnioituksen muoto, kohde ja subjekti
Dillonin (2010) mukaan kunnioitus voi ottaa muodokseen asenteen, kohtelutavan,
tuntemuksen, huomioimisen, arvostustavan, hyveen, velvoitteen, oikeutuksen, kunnioituksen-
osoituksen (engl. tribute) ja periaatteen. Tässä tutkimuksessa kunnioitusta käsitellään
erityisesti tuntemuksena – kunnioituksen kokemisena. Kunnioituksen kokemista käsitellään
puolestaan palautteen vastaanottajassa tapahtuvana affektiivisena reaktiona hänen kohdallaan
toteutuneeseen palautetapahtumaan.
Kunnioituksella on paitsi muotonsa, myös kohteensa. Sillä on Dillonin (2010) mukaan monta
mahdollista kohdetta: vanhemmat, opettajat, vanhukset; säännöt, lait ja perinteet;
institutionaaliset symbolit; ihmisten tuntemukset, mielipiteet ja oikeudet; ihailtavat ihmiset ja
heidän ihailtavat ominaisuutensa; rajat, esteet ja vaarat; valtavat asiat ja särkyvät asiat; sekä
ihmiset, eläimet ja ympäristö.
10