Case: Securitas Oy - Aalto-yliopisto
Case: Securitas Oy - Aalto-yliopisto
Case: Securitas Oy - Aalto-yliopisto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
taviksi. Sen myös esitettiin edistävän palautteen hyväksymistä sekä vaikuttavan siihen, hyö-<br />
dynnetäänkö saatua palautetta toiminnassa.<br />
Graenin ja Uhl-Bienin (1995) sekä Berlinin (2008) tutkimuksiin perustaen esitettiin, että<br />
palautteen antajan ja sen vastaanottajan välinen affektiivinen suhde vaikuttaa vastaanotetun<br />
palautteen määrään niin, että hyvä ja läheinen affektiivinen suhde lisää positiivisen palautteen<br />
määrää suhteessa negatiiviseen, kun taas huono ja etäinen affektiivinen suhde lisää<br />
negatiivisen palautteen määrää suhteessa positiiviseen palautteeseen. Affektiivisen suhteen<br />
esitettiin myös vaikuttavan palautteen hyväksymiseen. Nämä teoreettiset esitykset perustuivat<br />
esimies-alainen -vaihdannan teoriaan, jota mm. Graen ja Uhl-Bien (1995) ovat tutkineet.<br />
Kyseisen teorian mukaan esimies jakaa hänen käytettävissään olevat rajalliset voimavarat<br />
valikoidusti hänen alaistensa kesken. Teorian pohjalta esitettiin, että ne alaiset, jotka ovat<br />
esimiehensä kanssa hyvässä ja läheisessä affektiivisessa suhteessa ja kuuluvat täten esimies-<br />
alainen -vaihdannan teorian mukaiseen esimiehen sisäryhmään, saavat osakseen isomman<br />
osan esimiehen käytettävissä olevista resursseista. Tämän pohjalta pääteltiin, että sisäryhmään<br />
kuuluvat alaiset nauttivat suurempaa esimiehen huomiota ja tukea ja saavat täten enemmän<br />
palautetta. Esitettiin myös, että vuorovaikutuksen laatu esimiehen ja alaisen välillä saattaa<br />
viestiä heidän välisestään affektiivisesta suhteesta. Tämän palautevuorovaikutuksen laadun<br />
kuvattiin vaikuttavan siihen, saako palaute aikaan reaktion – ja minkälaisen reaktion se saa<br />
aikaan – palautteen vastaanottajassa.<br />
Lopuksi käsiteltiin palautteen vastaanottajaan liittyviä tekijöitä: itsetuntoa, oppimis- ja<br />
suoriutumistavoiteorientoituneisuutta ja palautteen tietoista tavoittelua sekä taipumusta<br />
palautteen sisällön erittelyyn. Itsetuntoa käsiteltiin mm. Brownin ja Marshallin (2001) ja<br />
Brownin (2010) empiiristen tutkimusten pohjalta. Itsetunnon esitettiin vaikuttavan siihen,<br />
miten henkilö reagoi palautteeseen sekä siihen minkälaista palautetta hän haluaa. Korkean ja<br />
keskikorkean itsetunnon omaavien henkilöiden kuvattiin haluavan sekä positiivista että<br />
negatiivista palautetta, kun taas matalan itsetunnon omaavien esitettiin haluavan yksinomaan<br />
positiivista palautetta. Korkean ja keskikorkean itsetunnon omaavien henkilöiden esitettiin<br />
syyttävän itseään matalaitsetuntoisia henkilöitä vähemmän omista epäonnistumisistaan.<br />
Palautteen vastaanottajan oppimis- ja suoriutumistavoiteorientoituneisuutta käsiteltiin<br />
VandeWallen (2003) sekä Janssenin ja Prinsin (2007) empiiristen tutkimusten pohjalta. Oppi-<br />
mistavoiteorientoituneiden henkilöiden esitettiin pitävän palautetta työntekijäkehityksen<br />
48
Change language