Lataa Arkistot, yhteiskunnan toimiva muisti -oppikirja - Arkistolaitos
Lataa Arkistot, yhteiskunnan toimiva muisti -oppikirja - Arkistolaitos
Lataa Arkistot, yhteiskunnan toimiva muisti -oppikirja - Arkistolaitos
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
ARKISTOT YHTEISKUNNAN TOIMIVA MUISTI<br />
johtamaan kiinteistön vesi- ja viemäriputkia. Mahdollisten vesi- tai viemäriputkien kulkiessa hyllyjen<br />
päällä tai läheisyydessä ne on eristettävä suojakouruin. Mikäli arkistotilat joudutaan sijoittamaan<br />
rakennuksen kellaritiloihin, eivät ao. huoneiden tilat saa olla pohjavesipinnan alapuolella.<br />
Päätearkistotilat tulisi lisäksi sijoittaa rakennuksessa siten, että ne eivät sijaitse liikuntasaumojen<br />
kohdalla. Vesivuotovaaran vuoksi arkistotiloja ei tulisi sijoittaa välittömästi pihatasojen alle.<br />
Päätearkistotilana ei saa käyttää rakennuksen väestönsuojaa, koska väestönsuoja on voitava 24<br />
tunnin aikana ottaa väestönsuojakäyttöön. Väestönsuojassa voidaan tilapäisesti säilyttää vähäisessä<br />
määrin arkistoaineistoa, jos niitä varten on laadittu siirto- ja sijoitussuunnitelma. Pysyvästi säilytettävää<br />
arkistoaineistoa varten on tällöin oltava turvallinen varatila.<br />
Päätearkiston sijoituspaikkana tulee yleensä kysymykseen rakennuksen 1. kerros tai kellarikerrokset.<br />
Päätearkisto tulee mieluimmin sijoittaa niin, etteivät sen seinät rajoitu rakennuksen ulkoseiniin.<br />
Jos päätearkisto sijoitetaan alimpaan kellarikerrokseen, on vesivahinkojen riskitekijät kartoitettava<br />
huolella ja otettava huomioon rakennussuunnittelussa. Päätearkisto voi sijaita myös eri<br />
rakennuksessa kuin missä sen käyttäjät työskentelevät. Lähiarkisto sijoitetaan usein siihen kerrokseen,<br />
missä sen pääasialliset käyttäjät työskentelevät.<br />
Arkistoaineiston käytön ja siirtojen kannalta on tärkeää, että yhteydet työskentelytiloista arkistotiloihin<br />
ovat käytännölliset. Lähelle arkistotiloja ja kerrokseen, jossa arkistotilat ovat, tulisi olla hissiyhteys.<br />
Jos koko rakennus rakennetaan arkistokäyttöön, on sijaintia suunniteltaessa otettava huomioon<br />
ympäristön vaaratekijät (ilmansaasteet, pohja- ja tulvavesi, räjähdysvaaralliset tilat), ilmansuunnat<br />
auringon lämpövaikutuksen minimoimiseksi sekä aseellisen konfliktin kannalta strategisesti tärkeiden<br />
kohteiden läheisyys riskitekijänä.<br />
Tilamitoitus<br />
<strong>Arkistot</strong>ilojen mitoitusta suunniteltaessa on otettava huomioon:<br />
• arkistotiloissa säilytettävän asiakirja-aineiston kartunta (vuosikasvu),<br />
• siirtyminen pelkästään sähköiseen säilytykseen, jolloin tilantarve määritellään<br />
vain jo kertyneen paperimuotoisen aineiston osalta ja otetaan huomioon<br />
määräajan kuluttua hävitettävän aineiston osuus,<br />
• aineiston säilytystapa: kiinteitä hyllyköitä käytettäessä saadaan arkistohuoneeseen<br />
hyllytilaa keskimäärin 6–7 m m 2 :lle käytävien leveydestä riippuen,<br />
siirtohyllyköitä käytettäessä noin 80 % enemmän. Kartta- ja piirustuslaatikostot<br />
vaativat huomattavasti säilytystilaa,<br />
• aineiston päätearkistossa säilytysaika. Valtion viranomaiset siirtävät yleensä<br />
40 vuotta vanhemmat asiakirjat arkistolaitokseen,<br />
• aineiston koko ja laatu (esimerkiksi piirustukset, mikrofilmit, sähköiset tallenteet),<br />
• aputilojen tarve.<br />
<strong>Arkistot</strong>ilat tulisi mitoittaa yleensä 20 vuoden tarvetta varten. Jos arkistonmuodostajalla on sekä<br />
lähi- että päätearkistotiloja, tilojen mitoitukseen vaikuttavat säilytysajat lähiarkistotiloissa.<br />
Pienten arkistonmuodostajien asiakirjat voidaan säilyttää kokonaan lähiarkistotilassa, paloturvallisissa<br />
arkistokaapeissa tai -holveissa.<br />
106
Change language