Lataa Arkistot, yhteiskunnan toimiva muisti -oppikirja - Arkistolaitos
Lataa Arkistot, yhteiskunnan toimiva muisti -oppikirja - Arkistolaitos
Lataa Arkistot, yhteiskunnan toimiva muisti -oppikirja - Arkistolaitos
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
ARKISTOT YHTEISKUNNAN TOIMIVA MUISTI<br />
(suurempi kuva: 794x600 | 3008x2274 pikseliä)<br />
Kuva 8. Aukeama Janakkalan seurakunnan rippikirjasta vuosilta 1776–1781. Aukeamalla<br />
näkyvät Vanantaan kylän Sipilän talon asukkaat ruokakunnittain. Ehtoollisellakäynnin<br />
lisäksi rippikirjaan merkittiin tiedot siitä, kuinka asianomaiset hallitsivat kristinopin pääkohdat<br />
ja lukutaidon. Vasemmalla, lähimpänä kirjan sidoskohtaa oleva L.n. (Litteras<br />
Novit) sarake oli sisälukutaitoa varten. Hyvää sisälukutaitoa osoitti risti X, heikompaa<br />
puoliristi /. Seuraavaan sarakkeeseen sisälukutaito-sarakkeen oikealle puolelle on merkitty<br />
henkilöiden syntymävuodet, joidenkin kohdalla on myös päiväys. Kuolinajalle on<br />
myös oma sarakkeensa, mutta siinä ei ole esimerkkiaukeamalla merkintöjä. Kuva: Juho<br />
Mattila.<br />
Rippikirjojen pito jatkui muodoltaan samanlaisena vuoteen 1962, jolloin siirryttiin käyttämään ns.<br />
perhelehtiä.<br />
Kirkonkirjoja pidetään edelleen, mutta niiden merkitys on muuttunut. Lokakuusta 1999 lukien<br />
Suomessa on vain yksi väestörekisteri, Väestörekisterikeskuksen ylläpitämä väestötietojärjestelmä.<br />
Kyseisestä ajankohdasta lukien kirkonkirjat tarkoittavat 1) seurakunnan jäsenrekisteriä, 2) luetteloita<br />
kastetuista, rippikoulun käyneistä ja konfirmoiduista sekä henkilöistä, joiden avioliiton esteistä<br />
on toimitettu tutkinta, avioliittoon vihityistä, kuolleista ja haudatuista, muuttaneista sekä kirkosta<br />
eronneista ja kirkkoon liittyneistä, 3) vanhoja kirkollisia väestörekistereitä ja niihin kuuluvia<br />
asiakirjoja.<br />
Perhelehdet (joko manuaalisesti tai sähköisesti pidetyt) ovat seurakunnan pääkirjoja. Niiden ja<br />
muiden kirkonkirjojen pitoa varten seurakunnat saavat tietoja väestötietojärjestelmästä joko sähköisesti<br />
tai paperimuodossa. Tietojen pysyvässä säilyttämisessä ei toistaiseksi luoteta sähköiseen<br />
muotoon. Mikäli seurakunnan väestötietoja pidetään yllä sähköisen tietojärjestelmän avulla, perhelehtitiedostot<br />
ja ns. väestötapahtumatiedostot (historiakirjat, muuttaneet) tulostetaan paperille<br />
tai mikrofilmille vähintään viiden vuoden välein.<br />
Toisin kuin ortodoksista kirkkokuntaa arkistolaki ei koske evankelis-luterilaista kirkkoa, joten sen<br />
asiakirjoja ei myöskään koske siirtovelvollisuus arkistolaitokseen. Vapaaehtoisuuden pohjalta<br />
useimmat seurakunnat ovat kuitenkin tallettaneet sataa vuotta vanhemmat kirkonkirjat ja muun<br />
arkistoaineistonsa Kansallisarkistoon tai maakunta-arkistoihin. Neuvostoliitolle luovutetun alueen<br />
seurakuntien arkistot ovat Mikkelin maakunta-arkistossa. Kirkonkirjat muodostavat sukututkijoiden<br />
perusaineiston, joka on käytettävissä mikrofilmeinä ja -kortteina. Historiakirjoista on olemassa<br />
puhtaaksikirjoitetut versiot vanhimmista ajoista noin vuoteen 1850, jotka ovat käytettävissä<br />
mikrokuvattuina ja nyttemmin osittain myös internetissä Suomen Sukututkimusseuran Hiskiprojektin<br />
aineistona (http://www.genealogia.fi/historia/).<br />
Ortodoksisten seurakuntien asiakirjasarjat alkavat yleensä 100–150 vuotta myöhemmin kuin<br />
evankelis-luterilaisessa kirkossa. Karjalan epävakaat olot toisaalta ja hallintokäytännön erot toisaalta<br />
ovat vaikuttaneet siihen, että väestökirjanpidosta ei ole pidetty ortodoksisessa kirkossa yhtä<br />
hyvää huolta kuin evankelis-luterilaisessa. Näiden kirkkokuntien väestökirjanpidolla on kuitenkin<br />
yhteisiä piirteitä.<br />
Historiakirjoja vastaavat ortodoksisissa seurakunnissa metrikat. Rippikirjoja puolestaan vastaavat<br />
ehtoollisella käyneiden luettelot, joskaan ne eivät ole henkilöhistorian kannalta yhtä tarkkoja.<br />
98
Change language