Lataa Arkistot, yhteiskunnan toimiva muisti -oppikirja - Arkistolaitos
Lataa Arkistot, yhteiskunnan toimiva muisti -oppikirja - Arkistolaitos
Lataa Arkistot, yhteiskunnan toimiva muisti -oppikirja - Arkistolaitos
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Kansainvälisen arkistoneuvoston rakennetta ja toimintatapaa on äskettäin (2004) uudistettu. Neuvoston<br />
toiminnassa pyritään entisestä organisaatiokeskeisyydestä tuloskeskeisyyteen. Tuloksia<br />
tavoitellaan projektien avulla. Niitä pyritään käynnistämään erityisesti neljällä aihealueella:<br />
• alan edistäminen ja tunnetuksi tekeminen,<br />
• sähköiset asiakirjat ja automaatio,<br />
• säilyttäminen ja onnettomuuksien estäminen sekä<br />
• koulutus.<br />
Neuvoston ohjelmakomitea arvioi projektiehdotuksia ja myöntää niille, mikäli ne täyttävät tietyt<br />
kriteerit, ICA:n projektin statuksen.<br />
Jaostot (sections) ja maantieteelliset aluejärjestöt (regional branches) muodostavat organisatoriset<br />
kehykset, joissa hankkeita toteutetaan. Olennainen keino toteuttaa niitä on saada mukaan kumppaneita,<br />
mm. yrityksiä. Rahoituksen saaminen arkistoneuvostolta on mahdollista vain poikkeustapauksissa.<br />
Suomen osallistuminen ICA:n toimintaan on vaihdellut. Uusi aktiivinen vaihe alkoi 2000-luvun<br />
alussa, kun useita suomalaisia arkistoalan edustajia valittiin jäseniksi ICA:n eri toimielimiin.<br />
3.2.3 Arkistoyhteistyö Euroopan unionissa<br />
Arkistoalan yhteistyö Euroopan unionissa käynnistyi varsinaisesti vasta 1990-luvun puolivälissä.<br />
Ministerineuvoston toimeksiannosta eurooppalainen asiantuntijaryhmä tuotti vuonna 1994 raportin<br />
Archives in the European Union (suom. 1997, <strong>Arkistot</strong> Euroopan unionissa), jossa kartoitettiin<br />
yhteistyön tarvetta. Yhteistyön alueista parhaiten on käynnistynyt sähköiseen asiakirjaan liittyvä<br />
yhteistyö, joka on saanut nimen DLM 9 Forum. Yhteistyö oli aluksi komission keskusarkiston<br />
koordinoimaa, nyt vastuu on siirtynyt selkeästi jäsenmaille. DLM Forumin rinnalle on muodostettu<br />
taloudellinen yhteenliittymä DLM EEIG (European Economic Interest Group), syynä lähinnä<br />
rahoitustekniset syyt. DLM Forumin jäseniksi voivat tiettyä jäsenmaksua vastaan liittyä EUmaiden<br />
Kansallisarkistot, yritykset, järjestöt ym. asiasta kiinnostuneet tahot.<br />
DLM Forum tarkastelee sähköisen asiakirjan problematiikkaa laajasti. Se pyrkii edistämään teknisiä<br />
innovaatioita sekä sähköisen asiakirjan käsittelyn parhaita käytänteitä (best practices). Tällä<br />
hetkellä DLM:n päähuomio on keskittynyt asiankäsittelyjärjestelmiä varten laaditun metatietomäärittelyn<br />
MoReqin kehittämiseen ja ajan tasalla pitämiseen.<br />
DLM Forumin perusfilosofiana on eri toimijoiden yhteistyö. <strong>Arkistot</strong> eivät yksinään saa ääntään<br />
kuuluviin. Lisäksi tarvitaan muun hallinnon, yritysten ja tutkijayhteisön panosta.<br />
Suuria DLM-kongresseja on vuodesta 1996 alkaen ollut neljä, kaksi ensimmäistä Brysselissä, kolmas<br />
Barcelonassa ja neljäs Budapestissa, minkä lisäksi on järjestetty useita pienimuotoisempia<br />
asiantuntijakokouksia.<br />
Ministerineuvoston päätöksellä Archives in the European Union -teos uudistettiin perusteellisesti<br />
vuonna 2004. Hankkeessa oli mukana asiantuntijoita kaikista EU-maista, eräistä EU:n toimielimistä<br />
sekä kymmenestä silloisesta hakijamaasta. Tuloksena oli mittava Report on Archives in the<br />
9 DLM = aluksi données lisibles par machine eli konekieliset tietoaineistot, nykyisin lyhenne tarkoittaa sanoja document<br />
life-cycle management.<br />
35
Change language