Lataa Arkistot, yhteiskunnan toimiva muisti -oppikirja - Arkistolaitos

1900-luvun alun asiakirjahallinnon uudistuksille eri maissa oli tunnusomaista se, että arkistonhoitajat
eivät niihin vaikuttaneet, Suomea ehkä lukuunottamatta. Heidän suhtautumisensa uudistuksiin
oli yleensä epäilevä. Uudistuksissa sivuutettiin usein arkistolliset näkökohdat.
Käytetty kirjallisuus
Brenneke, Adolf
Duranti, Luciana
Archivkunde. Ein Beitrag zur Theorie und Geschichte des
Europäischen Archivwesens bearbeitet nach
Vorlesungsnachschriften und Nachlasspapieren und ergänzt
von Wolfgang Leesch. Leipzig 1953.
The Odyssey of Records Management. Part II: From the
Middle Ages to Modern Times. Records Management
Quarterly, Volume 23, Number 4, October 1989, 3–11.
Orrman, Eljas Katsaus diarioinnin kehitykseen. Muistio 12.11.1984.
Valtionarkisto.
Saarenheimo, Juhani
Stephens, David O.
Kleion vai Mnemosynen palvelija Länsimaisten arkistojen
käsitys tehtävästään ja roolistaan eri aikoina. Teoksessa:
Kekusteluja professorin kanssa. Veikko Litzen 60 vuotta
1.12.1993. Toim. Totti Tuhkanen, Elisa Pispala, Keijo
Virtanen. Turun yliopisto. Historian laitoksen julkaisuja n:o
28. Turku 1993.
The Registry: The World’s Most Predominant Recordkeeping
System. Records Management Quarterly, Volume 29,
Number 1, January 1995, 64–66.
9.3 Toinen vallankumous: informaatioyhteiskunnan läpimurto
Toisen maailmansodan jälkeen arkistoihin ja arkistotoimeen on kohdistunut voimakkaita paineita.
Ilmeisin niistä on asiakirjamäärien valtava kasvu, mikä liittyy hallinnon tehtävien lisääntymiseen
sekä hallintokoneiston eriytymiseen ja paisumiseen. Hyvinvointiyhteiskunnat ovat asiakirjojen
suurtuottajia.
Asiakirjaräjähdys sijoittuu oikeastaan jo toisen maailmansodan aikaan, jolloin armeijoiden byrokratia
joutui kovalle koetukselle: huollettavana oli miljoonia paikasta toiseen liikkuvia sotilaita
puhumattakaan kalustosta ja siihen liittyvistä logistisista ongelmista. Tämä toiminta synnytti valtavan
määrän asiakirjoja. Vastauksena byrokratian ongelmiin oli asiakirjahallinto, records management,
joka sai alkunsa nykyaikaisessa muodossaan Yhdysvaltain asevoimissa. Asiakirjahallinnolla
pyrittiin tehostamaan asiakirjojen tuottamista, käsittelyä, seulontaa ja säilyttämistä. Tiedon nopea
löytyminen sekä kustannussäästöt olivat asiakirjahallinnon keskeiset tavoitteet. Sodan jälkeen
asiakirjahallinto sai nopeasti jalansijaa Yhdysvalloissa myös siviilihallinnossa sekä yrityksissä. Yrityksissä
asiakirjahallinnon tavoitteita ja toimintoja oli toteutettu jossain määrin jo 1930-luvulla.
Vuonna 1950 Yhdysvalloissa säädettiin Federal Records Act, joka edellytti jokaiselta liittovaltion
viranomaiselta suunnitelmaa asiakirjojen taloudellisesta ja tehokkaasta käytöstä sekä yhteistyötä
arkistolaitoksen (National Archives and Records Service) kanssa. Jo sodan aikana liittovaltion
215