Lataa Arkistot, yhteiskunnan toimiva muisti -oppikirja - Arkistolaitos

7.2.9 Äänitearkistot
Kansallinen äänitearkisto
Helsingin yliopiston kirjaston musiikkikirjaston yhteydessä toimii kansallinen äänitearkisto
(http://www.lib.helsinki.fi/palvelut/Kokoelmat/aanitearkisto.htm) Äänitekokoelma sisältää
vuoden 1980 vapaakappalelain nojalla saadut musiikki- ja puheäänitteet kyseisestä vuodesta alkaen
sekä suuren osan suomalaisista musiikkiäänitteistä vuodesta 1901 alkaen. Musiikkiäänitteiden tiedot
on tallennettu VIOLA-tietokantaan 66 , puheäänitteet luetteloidaan FENNICA-tietokantaan.
Äänitekokoelman digitointi on käynnissä.
Yleisradion äänitearkisto
Suomen Yleisradio Oy:n äänilevystö on Suomen suurin musiikkiarkisto. Äänilevystössä ovat lähes
kaikki suomalaiset levyt 1900-luvun alusta alkaen. Aineistoa koskevia hakemistoja on Yleisradion
Internet-kotisivulla. Yleisradion äänilevystön suojissa radiotalossa toimii myös Suomen äänitearkisto
ry, joka on vuodesta 1965 lähtien kerännyt ainutlaatuisen kokoelman suomalaisia levyjä sekä
julkaissut niitä koskevia luetteloita (http://www.yle.fi/aanilevysto/firs/).
Yleisradiolla on runsaasti myös muuta sekä radio- että televisiotoimintaan liittyvää äänite- ja kuvanauhamateriaalia.
Vaikka radio-ohjelmat eivät ainakaan toistaiseksi kuulu vapaakappalelain piiriin
(sellaista muutosta on esitetty), Yleisradio tallentaa vuosittain pysyvästi noin 20 000 tuntia
valtakunnallisia ja alueellisia lähetyksiä Yleisradion omia ohjelmallisia tarpeita varten. Radioarkisto
ei ole julkinen arkisto, mutta tutkijat ovat sopimuksen mukaan saaneet käyttää aineistoja tieteelliseen
tutkimukseen.
Kaupalliset radioasemat eivät arkistoi ohjelmiaan pysyvästi. Ainoa säilyttämistä koskeva velvoite
tulee laista sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä (460/2003), joka edellyttää, että kaikki
radio-ohjelmat säilytetään vähintään 21 vuorokautta lähetyksen jälkeen.
Äänitearkiston lisäksi Yleisradiolla on myös TV-arkisto, joka säilyttää kaikki yhtiön omatuotantoiset
ohjelmat sekä sopimuspohjaisesti jonkin verran myös ulkopuolisilta tuottajilta tilattuja ohjelmia.
TV-arkistoa on voinut hyödyntää tieteellisen tutkimuksen tarpeisiin.
Suomen Jazz & Pop Arkisto
Vuonna 1990 perustetun Suomen Jazz & Pop Arkiston 67 (JAPA)
(http://www.jazzpoparkisto.net/navi.html) toiminta-ajatuksena on kerätä suomalaiseen populaarimusiikkiin
liittyvää aineistoa. Mukana on koko populaarimusiikin kenttä: jazz, blues, rock, pop,
iskelmä, tanssimusiikki, kansanmusiikki jne. Arkiston toimintaa ylläpitää kannatusyhdistys, ja sen
rahoitus tulee useista eri lähteistä (tärkeimpänä valtionapu).
JAPA kerää sekä äänitteitä että muuta materiaalia kuten nuotteja, konserttiohjelmia, lehtiä, kirjeenvaihtoa,
valokuvia jne. Aineisto on sekä julkaistua että julkaisematonta. Aineisto on tutkijoiden
ja muiden tiedon tarvitsijoiden käytettävissä arkiston tiloissa. Nuotit, äänitteet ja videot luetteloidaan
Helsingin yliopiston kirjaston ylläpitämään VIOLA-tietokantaan. Valokuvia ja muuta
66 VIOLA-tietokanta on Suomen kansallisdiskografia ja nuottiaineiston kansallisbibliografia. Siihen on luetteloitu
tiedot paitsi kotimaisista äänitteistä myös kotimaisista nuoteista (vuodesta 1977). Lisäksi VIOLA:ssa on tietoja yhteensä
kolmentoista kirjaston musiikkiaineistoista, myös ulkomaisista äänitteistä ja nuoteista.
67 Vuoteen 1997 asti arkiston nimenä oli Suomen Jazzarkisto.
181