Lataa Arkistot, yhteiskunnan toimiva muisti -oppikirja - Arkistolaitos
Lataa Arkistot, yhteiskunnan toimiva muisti -oppikirja - Arkistolaitos
Lataa Arkistot, yhteiskunnan toimiva muisti -oppikirja - Arkistolaitos
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Käytetty kirjallisuus<br />
Aalto, Teemu Mikrofilmi ja arkistointi. Helsinki 1990.<br />
Helasti, Heikki ja Hyppönen, Marjo<br />
Pirilä, Pirkko<br />
Pysyvästi säilytettävien<br />
Rastas, Pirkko<br />
<strong>Arkistot</strong>oimen perusteet. Opas yritysten asiakirjojen järjestelmälliseksi<br />
ja tehokkaaksi hallitsemiseksi. Liikearkistoyhdistys<br />
ry:n julkaisuja 13. Helsinki 1990.<br />
Asiakirjojen mikrokuvaus. Teoksessa: Arkistonhoidon opas.<br />
Valtionarkiston julkaisuja 10. Helsinki 1978, 140–151.<br />
Pysyvästi säilytettävien paperiasiakirjojen ja sähköisten<br />
tietoaineistojen korvaaminen mikrofilmillä. Arkistolaitoksen<br />
määräys 15.6.2005, KA 222/40/05, Helsinki 2005.<br />
<strong>Arkistot</strong>oimi ja asiakirjahallinto. 2. uudistettu painos. Helsinki<br />
1994.<br />
5.3.7 Digitointi<br />
Digitoinnin tavoitteet<br />
Digitointi tarkoittaa sähköisten kuva-, ääni- tai tekstitiedostojen tuottamista analogisista aineistoista.<br />
Kuva- ja tekstimateriaalin digitointia voidaan tehdä digitaalikameralla valokuvaten, aineistoja<br />
suoraan skannaten tai skannaten niitä valokuvan tai mikrofilmin kautta. Analogisten äänitteiden<br />
digitointiin on omat tekniikkansa. Seuraavassa keskitytään erityisesti kuva- ja tekstiaineistojen<br />
digitointiin.<br />
Asiakirjojen, valokuvien, karttojen ym. aineistojen digitointi koskee ennen muuta ns. <strong>muisti</strong>organisaatioita<br />
(arkistoja, kirjastoja, museoita) eli laitoksia, jotka säilyttävät kansallista kulttuuriperintöä.<br />
Eri puolilla maailmaa on käynnissä mittavia kulttuuriperinnön digitointiprojekteja. 57 Euroopan<br />
unionin ohjelmissa kulttuuriperinnön digitointi on tärkeällä sijalla (esim. Minerva-hanke).<br />
Digitointia tapahtuu luonnollisesti myös pienimuotoisemmin mm. järjestöjen ja yksityishenkilöiden<br />
toimesta. Tavallisten hallintoviranomaisten toiminnassa digitoinnilla ei ole suurta merkitystä.<br />
Sähköisen materiaalin osalta niiden huomio on aineistossa, joka alusta lähtien on sähköisessä eli<br />
digitaalisessa muodossa (ns. born digital -aineisto).<br />
Toisin kuin usein ajatellaan, digitoinnin päätavoite ei ainakaan toistaiseksi ole aineiston säilymisen<br />
turvaaminen pitkällä aikavälillä. Sähköiseen (digitaaliseen) muotoon saatettua analogista aineistoa<br />
koskevat samat säilyvyyden ja käytettävyyden ongelmat kuin muutakin sähköistä aineistoa. Digitointiin<br />
ryhdytään yleensä siksi, että sillä parannetaan mikrokuvauksen tavoin aineiston saatavuut-<br />
57 Esimerkki varhaisesta suuresta digitointihankkeesta on espanjalaisen Archivo General de Indias -arkiston kokoelmien<br />
digitointi. Vuosina 1986–1997 hankkeessa digitoitiin n. 11 miljoonaa sivua asiakirjoja ja niihin liittyvät hakemistot.<br />
Aineisto ei ole käytettävissä internetissä. Toinen kansainvälinen suurhanke oli 1990-luvulla toteutettu Kominternin<br />
keskeisten asiakirjojen digitointihanke, jossa oli mukana Venäjän arkistolaitoksen lisäksi mm. ICA, useat<br />
eurooppalaiset kansallisarkistot sekä USA:n Kongressin kirjasto. Hankkeessa digitoitiin n. 1 200 000 sivua asiakirjoja,<br />
jotka ovat maksullisesti käytettävissä internetissä. Ranskassa on vuodesta 1991 alkaen digitoitu Napoleonin arkistoa<br />
(pääasiassa mikrofilmilmeistä); tähän mennessä on digitoitu lähes 700 000 asiakirjaa. Aineisto on tarkoitus asettaa<br />
käytettäväksi internetiin. Ruotsi on käynnistänyt laajamittaisen kirkonkirja-aineistojen digitointihankkeen, jossa lähinnä<br />
mikrofilmeistä digitoidaan 110 miljoonaa otosta. Suomessa kulttuuriperinnön digitoinnin voi katsoa alkaneen<br />
vuonna 1996, jolloin käynnistyi ns. Muisti-projekti.<br />
159
Change language