Saksalaisten sotilaiden lapset. Ulkomaalaisten sotilaiden lapset ...
Saksalaisten sotilaiden lapset. Ulkomaalaisten sotilaiden lapset ...
Saksalaisten sotilaiden lapset. Ulkomaalaisten sotilaiden lapset ...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Norjan tutkimus. Kirjoitus perustuu osittain Norjan Riksarkivetin tutkijan Kåre<br />
Olsenin vuonna 1998 julkaisemaan tutkimukseen ”Krigens barn”, jossa on mm.<br />
havaintoja saksalaisten <strong>sotilaiden</strong> ja norjalaisten naisten välisistä avioliitoista<br />
vuosina 1941–45. Koska saksalaiset olettamuksen mukaan pitkälti noudattivat<br />
Suomessakin Norjassa sovellettuja käytäntöjä, on Olsenin tutkimuksesta suurta<br />
hyötyä taustoja selvitettäessä. Olsen on tutkimuksessaan käyttänyt etenkin Norjan<br />
Riksarkivetin kokoelmiin kuuluvan Norjan Abteilung Lebensbornin arkistoa, jossa<br />
on kohtalaisesti seurustelua, sen seurauksena syntyneitä lapsia ja solmittuja<br />
avioliittoja koskevia asiakirjoja.<br />
Samalla on todettava, että huomionarvoinen ero Norjan ja Suomen välillä oli se,<br />
etteivät saksalaiset tahot Norjasta poiketen perustaneet Suomeen Lebensbornkoteja<br />
raskaana olevien äitien ja syntyneiden lasten huoltamista varten. Jo tämä<br />
seikka viestii oleellisesta erosta. Etenkin Norjassa saksalaiset tahot panostivat<br />
kunnolla germaaniseen jälkikasvuun, kun taas Suomessa ne eivät sitä tehneet.<br />
Poikkeuksellisesti saksalaisen aliupseerin kanssa seurustellutta kemiläistä parturia<br />
hoidettiin keväällä 1944 kahden viikon ajan Lillehammerin tienoilla sijaitsevassa<br />
Lebensborn-kodissa, sillä raskaudessa oli havaittu jotain ongelmia. Aliupseeri<br />
onnistui järjestämään hoidon, vaikka naista tuskin oli katsottu germaaniksi. 7<br />
Arkistot. Suomen viranomaisten arkistoissa on Norjan tilanteesta poiketen<br />
ainoastaan vähän asiakirjoja avioliitoista saksalaisten <strong>sotilaiden</strong> ja suomalaisten<br />
naisten välillä. Ulkoasiainministeriön arkistossa on hyvin suppea kokoelma<br />
”Saksan sotavoimiin kuuluvien avioliitot Suomessa”. Joitain yksittäisiä kirjelmiä<br />
on mm. Päämajan kirkollisasiain osaston, Porvoon tuomiokapitulin, Suomen<br />
kreikkalaiskatolisen kirkkohallituksen ja opetusministeriön arkistoissa. Viimeksi<br />
mainittuja ei ole kuitenkaan tutkittu, sillä oletettavasti ulkoasiainministeriön<br />
vähäiseen aineistoon kuuluvat myös muiden em. viranomaisten laatimat asiakirjat.<br />
Arkistoja on käytetty ainoastaan vähässä määrin. Valpon tilannekatsauksista on<br />
löytynyt joitain käyttökelpoisia hajatietoja.<br />
Sanomalehtien avioliitto- ja kihlausilmoitukset. Kirjoituksen eräänä keskeisenä<br />
lähteenä on käytetty jatkosodan aikaisten sanomalehtien kihlaus- ja<br />
avioliittoilmoituksia Saksan miespuolisen ja Suomen naispuolisen kansalaisen<br />
välillä.<br />
On kuitenkin huomattava että, ainoastaan 17 sanomalehden em. ilmoitusaineisto on<br />
seulottu. 8 Jatkosodan aikana ilmestyi noin 160 sanomalehteä, mutta näistä lienee<br />
ainoastaan vajaat sata ollut valtakunnallisia, alueellisia tai paikallisia ns.<br />
päivälehtiä tai muita mielipidelehtiä loppuosan ollessa erilaisia erikoisaiheita<br />
käsitteleviä lehtiä, joissa avioliitto- ja kihlausilmoituksia ei liene ollenkaan<br />
7 <strong>Ulkomaalaisten</strong> <strong>sotilaiden</strong> <strong>lapset</strong> Suomessa 1940–48 -hanke. SaksVastaus 11. Kansallisarkisto<br />
8 Hangö -lehden, Helsingin Sanomien, Satakunnan Kansan ja Uuden Ajan seulontatiedot on saatu<br />
turkulaiselta Juho Raulalta sekä Pohjolan Sanomien ja Pohjolan Työn vastaavat tiedot Kemin<br />
kaupunginkirjaston kotiseutuosaston johtaja Liisa Hyväriseltä. Kansallisarkiston hanke on seulonut muut<br />
lehdet.<br />
118
Change language