Saksalaisten sotilaiden lapset. Ulkomaalaisten sotilaiden lapset ...

johdosta hyväksynyt häntä aviovaimoksi naisenkin tyytyessä avosuhteeseen.
Toinen tapaus on toisen miehen kanssa jo naimisissa oleva nainen, joka jatkosodan
aikana synnytti lapsen saksalaiselle upseerille lyhyehkön seurustelun jälkeen.
Sodan jälkeen nainen synnytti vielä kolmannelle miehelle lapsen menemättä
koskaan uudestaan naimisiin.
Norjaan, Tanskaan ja Saksaan lähteneiden äitien kohtaloita. On arvioitu, että
syksyllä 1944 liittyi noin tuhatkunta suomalaista naista Suomesta joko Norjaan
sekä edelleen Tanskaan ja Saksaan tai suoraan Saksaan vetäytyviin saksalaisiin
joukkoihin. 141 Muutamat naiset joutuivat evakkona tai muuna matkustavaisena
Ruotsiin.
Osa syksyllä 1944 vetäytyviin saksalaisiin lyöttäytyneistä suomalaisista naisista
otti lähtiessään mukaan lapsensa ja osa synnytti lapsen vuosina 1945–46.
Loppukesällä 1945 Norjasta Suomeen palanneet 115 suomalaista naista toivat
mukanaan yksitoista lasta 142 eli 9,6 % näistä naisista oli matkallaan synnyttänyt
lapsen. Marraskuun alkuun mennessä vuonna 1945 Suomeen oli palannut 386
saksalaisheilaa, jotka toivat mukanaan yhteensä 26 lasta. Palanneista naisista 14 oli
lisäksi raskaana eli tästä ryhmästä 10,4 % oli joko lapsellinen tai raskaana. 143
Marraskuun 1945 ja syyskuun 1948 välisenä aikana Hangossa toimivalle ns.
Palaavien suomalaisten leirille saapui yhteensä 152 lasta. Näistä valtaosa lienee
kuitenkin tullut muista maista kuin Norjasta ja Saksasta. 144 Norjasta ja Saksasta
vuosina 1945–48 saapuneista suomalaisista naisista lienee arvion mukaan
korkeintaan noin satakunnalla eli kymmenesosalla ollut pikkulapsia.
Näistä au-äideistä Norjaan jääneillä naisilla oli yleensä selvästi paremmat oltavat
kuin Saksaan päätyneillä suomalaisnaisilla. Syynä tähän olivat erittäin vaikeat
yhteiskunnalliset ja huollollisesti puutteelliset olot Saksassa vuosina 1945–46.
Asutuskeskuksissa oli usein turvatonta samalla kun miehitysjoukot, mutta myös eri
rikolliset ja puolirikolliset koplat järjestivät paikallisia oloja. Monella au-äidillä oli
vaikeuksia löytää siedettävää asuntoa, toimentulo oli usein epävarmaa ja
elintarpeista ja tarvikkeista oli pulaa. Olot äideille olivat osittain suorastaan
sietämättömät, kuten mm. Talvikki Mannisen muistelmateos ”Refuge under the
Boot” asianmukaisella tavalla kuvaa. 145
141 Anu Heiskanen: Kolmanteen valtakuntaan 1944 lähteneiden suomalaisten naisten kokemuksia
äitiydestä ja selviytymisestä. Artikkelin käsikirjoitus 2010, Ville Kontinen: Lemmestä, seikkailusta ja
pakostakin. Artikkelin käsikirjoitus 2010
142 Tyskarna väninnor komma hem. 200 finska kvinnor från Norge och Danmark. Hufvudstadsbladetin
kirjoitus 3.7.1945, 115 ”tysketöser” hem från Norge. ”Förökning” med elva nya världsmedborgare.
Hufvudstadsbladetin kirjoitus 14.8.1945
143 Bara några 100 tyskebarn här. Deras mödrar får sköta sig själva och barnen. Nya Pressenin kirjoitus
12.11.1945
144 Saapumis- ja kuukausiluettelot, kuukausiselostukset 1945–1948. Kansio 22. Palaavien suomalaisten
leiri (Valpo). Kansallisarkisto
145 Manninen 1985
237