Saksalaisten sotilaiden lapset. Ulkomaalaisten sotilaiden lapset ...
Saksalaisten sotilaiden lapset. Ulkomaalaisten sotilaiden lapset ...
Saksalaisten sotilaiden lapset. Ulkomaalaisten sotilaiden lapset ...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Valtakunnanjohtaja Adolf Hitler tosin katsoi marraskuussa 1942 suomalaisten<br />
muodostavan pohjoismaisen valtion ja kuuluvan pohjoismaisiin kansoihin heidän<br />
sekoituttuaan vahvasti germaanien kanssa ja ennen kaikkea aseveljeyden<br />
perusteella. 58<br />
Syksyllä 1942 määrättiin Wehrmachtin salaisessa asetuksessa, että<br />
avioliittohakemus oli hylättävä, jos avioon aikova nainen oli saamelaista alkuperää.<br />
Koska saamelaiset eivät kuuluneet germaaniseen rotuun, saamelaisnaisia ei voitu<br />
hyväksyä Saksan kansan jäseniksi. 59 Kiellon taustalla oli saamelaisten suurehko<br />
lukumäärä Pohjois- ja Koillis-Norjassa. Näillä alueilla asui noin 19 000 saamelaista<br />
kun heidän lukumääränsä Suomessa oli ainoastaan noin 2 000. Kiellon avioitua<br />
saamelaisten naisten kanssa on täytynyt koskea myös Suomea. Jotkut saksalaiset<br />
sotilaat lienevät kuitenkin seurustelleet saamelaisten naisten ja tyttöjen kanssa.<br />
Silloinen luutnantti ja Ivalon sodanaikaisena paikalliskomendanttina toiminut<br />
Harri Willamo kertoo muistelmissaan, kuinka saksalaiset sotilaat kävivät Ivalon<br />
saamelaisten taloissa. He toivat mukanaan viinaa, jonka avulla he solmivat<br />
ystävyyssuhteita ja pyydystelivät tyttöjä. 60 Lisäksi Wehrmachtin kielto kosketti<br />
Suomea myös siinä mielessä, että norjan sana ”finne” tarkoittaa saamelaista.<br />
Tutkija Ludger Müller-Wille teki puolestaan vuosina 1968-69 haastatteluja Utsjoen<br />
kirkonkylän saamelaisten kanssa. <strong>Saksalaisten</strong> ja itävaltalaisperäisten <strong>sotilaiden</strong><br />
sekä saamelaisten välillä olivat hyvät. Kirkonkylään oli jatkuvasti saksalaisia<br />
joukkoja majoitettuina ja saamelaisia kävi heillä töissä ja saivat muonaa ja<br />
kulutushyödykkeitä. Esiintyi myös seurustelua saksalaisten <strong>sotilaiden</strong> ja<br />
saamelaisnaisten kanssa. Kun Müller-Wille tarkasti noin 400 henkilöä eli noin<br />
kolmanneksen kunnan asukkaista Utsjoen seurakunnan kirkkokirjojen perusteella<br />
ei kuitenkaan löytynyt yhtäkään merkintää saksalaisesta isästä. Saamelaiset olivat<br />
vaitonaisia saksalaisten <strong>sotilaiden</strong> jälkeläisistä, joskin ilmeni että tapauksia<br />
Utsjoella todennäköisesti oli vain muutamia. Sen sijaan Utsjoen saamelaisten<br />
näkemyksenä oli, että tapauksia oli enemmän Norjan puolella ja Inarissa.<br />
Naispuolinen kansankoulunopettaja kertoi saapuneensa Utsjoelle 1950-alussa,<br />
jolloin oli yleisesti tiedossa ketkä lapsista oli suomalaisten, saamelaisten ja<br />
saksalaisten jälkeläisiä. Hän antoi ymmärtää saksalais-suomalaisten lasten<br />
lukumäärän olleen melko vähäinen Utsjoen ja Inarin kunnissa. 61<br />
Käytännön toimenpiteistä vastanneet Saksan virkamiehet ja rotuideologit saattoivat<br />
pohtia Suomen roolia voitetun sodan jälkeisissä suursaksalaisissa suunnitelmissa.<br />
Suomensaksalainen toimittaja Eric Nupnau joutui kesällä 1941 olosuhteiden<br />
pakosta vastahakoisesti mutta muodollisesti vapaaehtoisesti liittymään Hitlerin<br />
henkikaartiin SS-Leibstandarte Adolf Hitleriin. Hän neuvotteli vuonna 1942<br />
58 Menger 1988, 29<br />
59 Olsen 1998, 168, 181–182<br />
60 Willamo 2004, 90<br />
61 Ludger Müller-Wille: Notes on Sámi-German relations in Sámpi between 1940 and 1945.<br />
Julkaisemattomia otteita Utsjoella 1968-69 tehdyistä haastatteluista, Müller-Wille 2007, 303, Ludger<br />
Müller-Willen antamat tiedot<br />
137
Change language