Saksalaisten sotilaiden lapset. Ulkomaalaisten sotilaiden lapset ...

Kinderlandverschickung -järjestön välityksellä. 14 Saksa oli vuonna 1942 jaettu noin
tuhanteen terveyspiiriin, joissa toimi noin 28 000 terveyslaitosta ja -asemaa
(Gesundheitsamt). Näissä järjestettiin mm. vastasyntyneitä koskevaa neuvontaa.
Lisäksi kansallissosialistinen Wohlfart–järjestö ylläpiti noin 42 000 asemaa, jotka
huolehtivat mm. hätää kärsivien äitien ja lasten terveydestä. 15
Vuonna 1938 perustettiin äitien tähdistö, joka myönsi ns. äitiysristejä
(Mutterkreuz) ansioituneille äideille. Neljä tai viisi lasta synnyttäneille äideille
voitiin myöntää pronssiristi, kuuden tai seitsemän lapsen äideille hopearisti ja
kultaristi naisille, jotka olivat synnyttäneet vähintään kahdeksan lasta. 16 Vuonna
1942 säädettiin äitiyssuojelulaki, joka korvasi vuoden 1927 lain toimessa
pitämisestä ennen synnytystä ja sen jälkeen. Se pidensi huomattavasti äitiysloman
kestoa ja vakiinnutti sen asemaa, joskin pitempiä äitiyslomia oli esiintynyt
aikaisemminkin Saksan työrintaman naisviraston suosituksesta työnantajille. 17
SS:ssä palvelevat miehet velvoitettiin jo vuonna 1931 menemään naimisiin, joskin
vaimoille asetettiin tiukat rodulliset edellytykset. Vuonna 1936 tavoitteeksi
asetettiin, että jokainen SS-mies hankkisi vähintään neljä lasta. SS-miehen, joka ei
tähän yltänyt, toivottiin hankkivan rotuehdot täyttäviä kasvatuslapsia. 18
Lisäksi avioitumisensa jälkeen työpaikkansa jättäneet aviovaimot saivat
kansallissosialistisena aikana edullisia kodinperustamislainoja
(Ehestandsdarlehen). Avioon aikoville naisille oli myös ns. aviokouluja
(Eheschulen, Bräuteschulen), joita oli runsaat 150 vuonna 1936 ja myöhemmin
270. Aviokouluissa opetti tuhatkunta opettajaa ja vuoden 1936 puolivälissä niissä
koulutuksen saaneita naisia oli 673 000. Lisäksi perusti NS-Frauenschaft
naiskattojärjestö Deutsche Frauenschaftin puitteissa erityisen äitejä kasvattavan
koulutustoiminnan, johon osallistui tavalla tai toisella vuonna 1937 613,000 ja
vuonna 1938 jopa 1,8 miljoona naista, mikä sekin kuitenkin oli vain murto-osa
Saksan naisista. 19 Myös Norjassa järjestivät saksalaiset tahot ns. äitiyskouluja
(Mütterschule, mødraskole) saksalaisten sotilaiden lapsia odottaville norjalaisille
naisille. Keskeisin näistä oli Drammenin Lierissä sijaitseva Store Reistad
Herregårdshotell, jossa 28 äidille tarkoitettu koulu toimi vuosina 1942–45. 20
14 Tatsachen und Zahlen über Deutschland 1941, 75-76, Kansallissosialistisen kansanhuollon (NSV:n)
toiminta äidin ja lapsen hyväksi 1942, 18-20. Bartelt 1942. 8-11, von Grönhagen 1942, 25, Pohl 1943,
379-383
15 Tyske hälsoledaren för vitaminer och finnbastu. Barnavården huvudpunkten i den tyska hälsovården.
Hufvudstadsbladetin kirjoitus 16.10.1942
16 Olsen 1998, 35
17 Rilke 1942, 15-17
18 Lillienthal 1985, 39
19 Guenther 2004, 97-98
20 Olsen 1998, 92-93, 130
14