Saksalaisten sotilaiden lapset. Ulkomaalaisten sotilaiden lapset ...

ja kampaajia 195, yms. Suurin yksittäinen ryhmä koostui kuitenkin kotiapulaisista
(Hausgehilfinnen), joita oli hyvin paljon eli 865. Äitien vanhemmista puolestaan
vain runsas kolmasosa eli 36,4 % kuului työväestöön. Tämä tarkoittaa sitä, että
verrattuna tyttäriin ero oli 17,3 %. Erotus selittyy kuitenkin seikoilla, että
vanhemmista selvästi suurempi osa oli alkutuotannossa ja myös keskiluokan osuus
oli jonkin verran suurempi. Myös saksalaisista sotilaista runsas kolmasosa kuului
työväestöön. Ominaista näille oli kuitenkin, että 4/5 osa oli koulutettuja työläisiä
tai käsityöläisiä, kun äideistä vain vajaa 1/7 ja äitien vanhemmista vajaa 2/3 osa oli
tällaisia.
Alkutuotanto. Äideistä ainoastaan viisi eli 0,2 % toimi alkutuotannossa, kun
vastaava osuus heidän vanhemmilla oli 12,1 %. Alkutuotantoon kuuluviksi on
vanhempien tapauksessa katsottu 182 talonpoikaa (bäuerliche Berufe) ja arviolta
noin 120 kalastajaa (Fischer), kun arviolta noin 60 merenkulkijaa (Seeleute) on
laskettu työväestöön kuuluviksi. Näiden lukujen perusteella voidaan olettaa monen
maaseudulla kasvaneen äidin muuttaneen johonkin asutuskeskukseen
kotiapulaiseksi. Osa äideistä on kuitenkin jäänyt kotiapulaisiksi maaseudulle,
joskin he näissä tapauksissa hyvin usein lienevät siirtyneet omalta kotitilaltaan
johonkin toiselle maanviljelystilalle. Tilastojen perusteella ei ole kuitenkaan
mahdollista arvioida, kuinka suuri osa äideistä eli maaseudulla. Ilmeistä on silti,
että melkoinen osa nuorista naisista on muuttanut maaseudulta asutuskeskuksiin,
joissa he usein ovat tutustuneet saksalaisiin miehiin. Saksalaisista sotilaista
ainoastaan 45 eli 1,8 % oli työskennellyt alkutuotannossa.
Keskiluokka. Äideistä 6,6 % kuului keskiluokkaan, äitien vanhemmista 9,5 % ja
saksalaisista sotilaista 19,6 %. Äitien tapauksessa keskiluokkalaisiin ammatteihin
on laskettu 110 toimistotyöntekijää (Kontoristeinnen), 22 oppilasta (Schülerinnen)
ja 33 sairaanhoitajaa (Krankenschwestern). Äitien vanhemmista jonkin verran
suurempi osa eli 9,5 % on katsottu kuuluneen keskiluokkaan. Nämä koostuivat 113
virkamiehestä (Beamte), kauppiaista (Kaufleute) ja 50:stä ns. vapaiden ammattien
edustajista (freie Berufe), kuten taiteilijoista ja muusikoista. Pääsyy erotukseen
tyttärien ja heidän vanhempiensa välillä on, että keskiluokkaan pyrkivien tyttärien
työura oli vasta alussa. Heidän vanhemmillaan oli puolestaan ollut pitempi aika
hankkia itselleen vakiintunut keskiluokkainen työpaikka.
Saksalaisista sotilaista 19,6 % on laskettu keskiluokkaan. Näistä 166 oli
ammattisotilaita (Berufssoldaten), 173 virkamiehiä ja toimistotyöntekijöitä
(Beamte und Büroangestellte), 91 kaupan alalla (Kaufleute und Kaufm.
Angestellte) ja 24 oppilaita (Schüler). Lisäksi 38 edusti vapaita ammatteja toimien
mm. muusikoina tai majatalojen ja ravintoloiden pitäjinä (Gastwirt). Valtaosa
näistä miehistä oli todennäköisesti samalla joko aliupseereja tai upseereja, vaikka
Schwert und Wiege -kirjassa ei julkaistukaan tilastotietoja saksalaisten sotilaiden
sotilasarvoista. Joka tapauksessa voidaan julkistettujen tilastotietojen pohjalta
todeta, että saksalaisten sotilaiden keskuudessa oli keskiluokan osuus
kolminkertainen verrattuna heidän norjalaisiin naisystäviin ja kaksikertainen
194