Saksalaisten sotilaiden lapset. Ulkomaalaisten sotilaiden lapset ...
Saksalaisten sotilaiden lapset. Ulkomaalaisten sotilaiden lapset ...
Saksalaisten sotilaiden lapset. Ulkomaalaisten sotilaiden lapset ...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
talvisodan aikaisia ylilyöntejä. Toiseksi se perustui seurusteluasioissa tukevasti<br />
suomalaisten rintamamiesten omiin havaintoihin, kokemuksiin ja kuvitelmiin.<br />
Yksityiskohtaisia tietoja neuvostotiedustelu sai kuulustelemalla sotavangiksi<br />
saatuja suomalaisia sotilaita sekä tutkimalla heidän kirjeenvaihtoaan. Tästä syystä<br />
neuvostopropaganda pystyi usein kertomaan paikoista, ajankohdista, paikallisista<br />
oloista ja toisinaan myös saksalaisten <strong>sotilaiden</strong> joskus hyväksikäyttämien<br />
suomalaisten naisten nimitietoja. Tämä propaganda upposi usein varsin hyvin<br />
suomalaisiin rintamamiehiin, sillä se vastasi usein täysin suomalaisten <strong>sotilaiden</strong><br />
omia, arkipäivän kokemuksia. Erään rintamamiehen kertomuksessa on tietoja<br />
neuvostopropagandan vaikutuksesta: ”Vihollisen propakantamiehet tiedottivat<br />
monella eri tavalla, enimmäkseen lentolehtisillä, joita pudotettiin lentokoneista,<br />
sekä kovaäänisillä etulinjassa, että saksalaiset huoraavat kotirintamalla<br />
rintamamiesten vaimojen ja ylipäänsä kaikkien suomalaisten naisten kanssa.<br />
Samalla levitettiin innokkaasti tietoa, että kotirintamalla olevat miehet ahkeroivat<br />
naisten kimpussa. Lomalaisten kertomukset vahvistivat jossakin määrin näitä<br />
huhunomaisia tietoja. Rintamamiehet saattoivat näin ollen uskoa melkoisesti<br />
naisten parjausjuttuja”. 1<br />
Kansanomaiset pilkkalaulut<br />
Jatkosodan keskeinen kansanomainen pilkkalaulu naisten seurustelusta saksalaisten<br />
<strong>sotilaiden</strong> kanssa on kappale ”Alppikengistä jäljet vain jää”. Etenkin<br />
kuplettilaulujen tekijät kirjoittivat seurustelua pilkkaavia lauluja. Melkein<br />
poikkeuksetta pilkkalaulut esitettiin suosituilla sävelmillä, mutta sanoitus poikkesi<br />
ko. laulujen oikeista tai tavanomaisista teksteistä. Tällaiset pilkkalaulut levisivät<br />
<strong>sotilaiden</strong> keskuudessa ja eräät sotilaat rintamilla tai kotialueella merkitsivät niitä<br />
muistiin, sillä osalla heistä oli laulu- ja muistovihkoja. Sen sijaan suomalaisten<br />
naisten seurustelua saksalaisten <strong>sotilaiden</strong> kanssa pilkkaavia lauluja ei missään<br />
vaiheessa tiettävästi sisällytetty sota-ajan painettuihin laulukirjoihin, joita<br />
kustansivat Propaganda-Aseveljet r.y., päämajan valistus-, viihdytys- ja<br />
koulutoimistot sekä muut ylimpien sotilasviranomaisten hyväksymät tahot. 2<br />
Näissä laulukirjoissa oli usein hyvin röyhkeätä neuvostojohtoa ja -sotilaita<br />
halventavia kappaleita ja törkeätä ”ryssittelyä”, mutta lukuun ottamatta äkäisiä<br />
kotieukkoja niissä ei ivattu suomalaisia naisia eikä heidän sukupuolisiveyttään<br />
missään vaiheessa kyseenalaistettu. 3 Ainoa tiedossa oleva poikkeus tästä on<br />
”Korsusta korsuun” -laulukirjaan sisältyvä ”Oma Maija ja maatuska” -laulu. On<br />
ehkä kuvaavaa, että sen sävel on ”Rosvo-Roope” -laulusta. Laulussa ivataan<br />
1 Martti Kekäläisen kokoamat tiedot. Nide 3, s. 9. Korsuperinnekokoelma. Suomalaisen Kirjallisuuden<br />
Seuran kansanrunousarkisto<br />
2 Kokkinen 1980<br />
3 Aseveikko. Lauluja asemies- ja aseveli-iltoihin 1–3 1941, 1943 ja 1944, Aunuksen asemien lauluja<br />
1942, Korsusta korsuun 1942, Laulu-Lekkeri oli laulurattoa Maaselän sotureille 1943, Laulu-Veikko<br />
1942, Maanpuolustajain lauluja I-II 1942 ja 1944, Rautainen annos kenttä- ja korsulauluja I-IV 1941,<br />
Sotilaan laulukirja 1942, Visor i fält 1943, Yhteislauluja 1943 sekä 60 yhteislaulua – 60 allsånger 1943<br />
326
Change language