Saksalaisten sotilaiden lapset. Ulkomaalaisten sotilaiden lapset ...

Seuraavaksi tarkastellaan au-lasten lukumäärällistä esiintyvyyttä eri kunta- ja
aluetyypeissä. Taulukosta ilmenee au-lasten keskimääräinen lukumäärä samoina
ajankohtina kuin edellisessä taulukossa:
Taulukko 11. Syntyneiden au-lasten esiintyvyys jaksoina 1940–42 ja 1943–45
kunta- ja aluetyypin mukaan (n)
Au-lapsia
Kunta- tai aluetyyppi 1940–42 1943–45 Erotus
Kunnat, joissa alle kymmenen sotavankia 4,6 6,2 + 1,6
Kunnat, joissa 10–20 sotavankia 10,3 11,1 + 0,8
Kunnat, joissa enemmän kuin 20 sotavankia 22,3 26,5 + 4,2
Vaasan läänin maalaiskunnat, joissa ei
6,9 6,6 - 0,3
sotavankeja
Vaasan läänin maaseutu kokonaisuudessaan 22,2 24,1 + 1,9
Vaasan läänin ko. alueen rajakaupungit 40,5 42,2 + 1,7
Koko maan maaseutu 20,6 22,1 + 1,5
Maan kaikki kaupungit 104,9 125,0 +20,1
Taulukon tietojen perusteella au-lasten lukumäärä nousi selvästi eniten kunnissa,
joihin sijoitettiin suhteellisen suuria sotavankieriä. Lisäksi au-lasten lukumäärä
kasvoi myös niissä kunnissa, joissa oli pienehköjä sotavankieriä, joskin
huomattavasti vähemmän. Tilastoaineiston perusteella ei voida kuitenkaan päätellä,
että au-lasten ja sotavankierien lukumäärien välillä olisi esiintynyt jonkinlainen
suoranainen syy-yhteys, sillä 10–20 sotavangin sijoituskuntien au-lasten
lukumäärän kasvu on ainoastaan puolet alle kymmenen sotavangin sijoituskuntien
vastaavista luvuista. Silti loppuvaikutelmaksi jää, että suurehkojen sotavankierien
sijoittaminen merkittävimpiin maatalouskuntiin on työvoima- ja
sotilasviranomaisten tahattomana seurauksena aiheuttanut ko. kunnissa
syntyneiden au-lasten tiettyä kasvua. Ilman sotavankityövoimaa olisi täten etenkin
merkittävimpien maatalouskuntien syntyneiden au-lasten lukumäärä
todennäköisesti jäänyt jonkin verran pienemmäksi.
Sekä Vaasan läänin ko. alueen kaupungeissa ja maaseudulla kokonaisuutena
syntyneiden au-lasten lukumäärä kasvoi jaksolla 1942–45 lukuun ottamatta kuntia,
joihin sotavankeja ei sijoitettu. Tämä kasvu lienee kuitenkin pääosaltaan ollut osa
koko maata koskevaa ja suomalaisten miesten aiheuttamaa au-lasten syntyvyyden
kasvua. Jaksolla 1943–45 syntyi elävänä ja kuolleena 1 640 au-lasta enemmän kuin
jaksolla 1940–42. Kasvu oli täten 10,3 %, mutta myös aviolasten syntyvyys kasvoi
59