Saksalaisten sotilaiden lapset. Ulkomaalaisten sotilaiden lapset ...

Avioliittojen lukumäärä. Taulukosta ilmenee, että jaksona 1934–39 solmittiin
182 791 avioliittoa ja jaksona 1940–45 yhteensä 203 200 avioliittoa eli 20 409
enemmän (11,2 %), vaikka noin 95 000 nuorehkoa miestä kuoli sodassa. Jaksona
1946–51 avioituminen kuitenkin vasta lisääntyi, sillä tällöin solmittiin 233 455
avioliittoa eli 30 255 enemmän (14,9 %) kuin edellisenä kuusivuotisjaksona. Sama
kehitys näkyy tarkasteltaessa avioliittojen lukumäärää suhteessa väestömäärään:
jaksona 1934–39 avioitui 4,8 % väestöstä, jaksona 1940–45 vastaava osuus oli 5,2
% ja jaksona 1946–51 jopa 5,7 %.
Avioliittojen jakaantuminen kaupunkien ja maaseudun välillä. Avioliitoista 27,8 %
solmittiin jaksona 1934–39 kaupungeissa, jaksona 1940–45 vastaava osuus oli 32,5
% ja jaksona 1946–51 32.3 %. Kun näitä osuuksia tarkastellaan suhteessa
kaupunkien asukasmäärään, ilmenee, että avioliittojen esiintyvyys ylitti selvästi
kaupunkilaisten osuuden koko maan väestöstä: jaksona 1934–39 ylitys oli 6,4 % ja
jaksona 1940–45 jopa 9,2 %, kun osuus jaksona 1946–51 taas väheni 6,5 %:iin.
Asian tätä laitaa selittänee se, että keskimääräistä suurempi osa aviopareista muutti
maaseudulta kaupunkeihin avioitumisen yhteydessä. Se ei kuitenkaan selitä
sotavuosien poikkeuksellisen suurta ylitystä. Selityksenä ilmiöön täytyy olla, että
jaksona 1940–45 kaupunkilaiset avioituivat maaseutulaisia herkemmin ja
useammin.
Avioitumisen läänikohtaiset erot. Sotavuosina avioliittojen lukumäärä ylitti
ainoastaan Uudenmaan läänissä selvästi läänin asukkaiden osuuden maan
väestöstä. Jaksona 1940–45 keskimäärin 15,6 % väestöstä asui Uudellamaalla
samalla kun avioliitoista 20,3 % solmittiin läänissä. Tämä tarkoittaa sitä, että ylitys
oli 4,7 %. Tämä ilmiö lienee suurelta osin johtunut pohjoisesta ja idästä etelään ja
etenkin pääkaupunkiseudulle kohdistuneesta muuttoliikkeestä, sillä vastaava ylitys
oli Hämeen läänissä 1,2 % sekä Turun ja Porin läänissä 0,1 %. Lisäksi Kuopion
läänissä oli pienehkö 0,2 %:n ylitys, joskin syy tähän ei ole selvä.
Kaikissa muissa lääneissä solmittujen avioliittojen osuudet alittivat näiden läänien
suhteellisen osuuden väestöstä: Viipurin/Kymen läänissä 3,3 %:lla, Vaasan läänissä
1,4 %:lla, Oulun läänissä 0,7 %:lla, Mikkelin läänissä 0,5 %:lla, Lapin läänissä 0,2
%:lla ja Ahvenanmaan läänissä myös 0,2 %:lla. Viipurin/Kymen läänin osalta
selitys alitukseen on asukkaiden evakuoimisessa, sillä osa evakuoiduista on
sulautunut muiden läänien asukkaisiin samalla kun epävakaa tilanne jaksona 1940–
45 lienee ainakin jossain määrin hidastanut tavanomaista avioitumista. Muiden
läänien osalta yleistä muuttoliikettä etelään voitaneen pitää selittävänä tekijänä
solmittujen avioliittojen keskimääräistä pienempään osuuteen.
Sodanaikaiset avioliitot eräissä muissa maissa. Paitsi Suomessa myös ulkomailla
sodanaikainen avioituminen vaihteli sekä maakohtaisesti että ajallisesti. Myös
useissa muissa maissa kuin Suomessa on avioitumisen todettu sotavuosina
lisääntyneen, joskin eräissä maissa avioituminen toisaalta hiipui. Lisäksi osa
ulkomailla palvelleiden länsiliittoutuneiden sotilaista hankki aviovaimon
11