Saksalaisten sotilaiden lapset. Ulkomaalaisten sotilaiden lapset ...
Saksalaisten sotilaiden lapset. Ulkomaalaisten sotilaiden lapset ...
Saksalaisten sotilaiden lapset. Ulkomaalaisten sotilaiden lapset ...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
lähes pelkästään vuorolomilla, joita pahimpaan aikaan oli pari kertaa vuodessa ja<br />
parhaimmillaan kolmen kuukauden välein”. 121 Lisäksi talolliset laskettiin<br />
työlomalle hoitelemaan ne tehtävät, joita talon naisväki ei voinut tehdä. 122<br />
Jalkaväenkenraali Yrjö Keinänen mainitsee muistelmissaan rintamalta, kuinka<br />
naisten puute oli vaikein ongelma, jota ei kyetty ratkaisemaan. Rintamasotilaat<br />
panivat kuitenkin toivonsa lomien tarjoamiin mahdollisuuksiin ja tästä Keinonen<br />
kirjoittaa: ”Lomalle lähtiessään pataljoonamme tiedustelu-upseeri kysyi<br />
kavereiltaan mitä he haluaisivat tuliaisiksi. – Vitun hajua vaikka kynnen alla,<br />
herrasmiesadjutantti heitti. Hän katsoi kademielin lomallelähtijää, jonka kuvitteli<br />
viimeistään vuorokauden kuluttua kiihkeästi halaavan nuorta, pehmeää, ihmeellistä<br />
naista”. 123<br />
Saksan armeijassa ylimääräisiä lomia myönnettiin sotilaille nimenomaan siinä<br />
tarkoituksessa, että he voisivat käydä kotona siittämässä lapsia. Taustana oli mm.<br />
saksalaisten neuvostoarmeijaa vastaan kärsimät suurehkot henkilötappiot, joiden<br />
johdosta valtiojohto pyrki edistämään ”arjalaisen veren” syntyvyyttä. Todettuaan,<br />
että monet jopa kaksi vuotta naimissa olleet sotilaat eivät vielä olleet saaneet lapsia<br />
lähetti NSDAP:n kansanterveysosasto (Abteilung für Volksgesundheit)<br />
sotilasyksiköille kiertokirjeen, jossa korostettiin <strong>sotilaiden</strong> lomien merkitystä<br />
syntyvyydelle. Kiertokirjeessä selostettiin yksityiskohtaisesti naisen<br />
kuukausittainen ovulaatiokierto ja hedelmöitymiselle suosiollisen ajankohdan<br />
laskemisen tekniikka. 124<br />
Suomen armeijassa pääsi talvella ja keväällä 1942 ainoastaan osa sotilaista<br />
käymään kotona. Tosin on arvioitu noin 50 000 sotilaan olleen päivittäin<br />
lomalla, 125 mikä asemasotavaiheen aikana tarkoitti noin 12 % palveluksen<br />
kutsutuista. Erään rintamasotilaan kertoman mukaan hänen rautatieasemalla<br />
odottava vaimonsa tervehti häntä samalla tavalla joka kerta, kun hän saapui<br />
lomalle: ”Päivää, Paavo, ja tervetuloa kotiin. Meille tuleekin sitten taas pieniä”. 126<br />
Eräs maaseudun nainen muistelee puolestaan: ”Syksyllä 1942 tulivat `sotaurhot´<br />
viljelyslomalle, näitä oli neljä kaverusta, kaikki naapuruksia. Ja sattuipa kaikille<br />
kummasti: keväällä -43 viikon sisällä syntyi kylälle neljä tyttöä”. 127 Rintamalla<br />
Uhtuan suunnalla ollut Matti J. Huotari kertoo muistelmissaan, että ”juuri naisissa<br />
ja lomissa keskustelu usein liikkuikin. Eräs kaveri kertoi lomalle tulleensa yöllä.<br />
Hän koputti ikkunaan ja kurkisti siiten siitä. Vaimo näki hänet, otti ensin housut<br />
jalastaan ja tuli sitten vasta avaamaan ovea”. 128<br />
121 Sinerma 1994, 357<br />
122 Sinerma 1994, 419–420<br />
123 Keinänen 1977, 9<br />
124 Olsen 1998, 35–36<br />
125 Sinerma 1994, 420<br />
126 Sinerma 1994, 421<br />
127 MV:SO/Vastaus 428.Helsingin yliopiston sosiologian laitoksen kysely, Museovirasto, Hintikka-<br />
Häppölä 2006, 126<br />
128 Matti J. Huotarin muistelma. Korsuperinnekokoelma 1973. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura<br />
44
Change language