Saksalaisten sotilaiden lapset. Ulkomaalaisten sotilaiden lapset ...

Väestötilastot ja ulkomaalaisten sotilaiden läsnäolo
Suomessa 1940–48
Avioliitot ja -erot, miesten poissaolo, syntyvyys,
raskaudenkeskeytykset, kondomien käyttö
ja vierailevien sotilaiden jälkeläiset
Suomessa syntyi vuosina 1940–45 yhteensä noin 478 000 lasta, joista hyvin
vähäinen osa oli ulkomaalaisten sotilaiden siittämiä. Tässä kirjoituksessa on
tarkoitus tarkastella, minkälaisia jälkiä ulkomaalaisten sotilaiden lapsista
sotavuosina jäi väestötilastoihin.
Sekä sotavuosina että niitä ennen ja niiden jälkeen väestösuhteet olivat etenkin
muuttoliikkeen vuoksi jatkuvassa muutostilassa, joten keskeinen kysymys on,
miten voidaan todeta ulkomaalaisten sotilaiden jälkeensä jättämä vaikutus
väestötilastoihin, joissa väestöoloihin yhdistyvät erilaiset yleiset muutostrendit.
Jotta tällainen todentaminen olisi mahdollista, sovelletaan aiheen käsittelyssä
menetelmiä, joista kerrotaan jatkossa tarkemmin. Ote väestötiedoista,
Väestötilastoa lääneittäin vuosina 1934–51, on liitteessä 2.
Vaikka tarkastelun pääkohteena ovat ulkomaalaisten sotilaiden sotavuosina
syntyvyystilastoihin jättämät demografiset jäljet, on kokonaiskuvan luomiseksi
huomioitava myös joitakin muita aiheeseen oleellisesti liittyviä seikkoja, joista
aluksi tarkastellaan avioliittojen ja avioerojen lukumääriä. Sen jälkeen käsitellään
elävänä syntyneitä lapsia, kuolleina syntyneitä lapsia ja avioliiton ulkopuolella
syntyneitä lapsia sekä sodanaikaisen syntyvyyden vuosikohtaisia vaihteluja.
Syntyvyyttä koskevissa jaksoissa tarkastelun pääpaino on au-lapsissa, sillä
tilastoaineiston perusteella ei ole mahdollista tarkastella ulkomaalaisten sotilaiden
jo naimisissa olevien suomalaisten naisten kanssa siittämien lasten esiintymistä.
Kuitenkin joitakin oletuksia esitetään tästäkin asiasta.
Esitykseen kuuluu myös katsaus ulkomaalaisten sotilaiden valmiuteen käyttää
kondomeja, sillä tämä seikka lienee huomionarvoisella tavalla rajoittanut näiden
sotilaiden siittämien lasten lukumäärää.
Tarkastelussa sovelletut menetelmät
Tutkimuksen pohja-aineistoina on käytetty silloisen Tilastollisen keskustoimiston
kokoamia väestötilastoja ja erityisesti sen aikaisemmin julkaisemattomia
8