Saksalaisten sotilaiden lapset. Ulkomaalaisten sotilaiden lapset ...
Saksalaisten sotilaiden lapset. Ulkomaalaisten sotilaiden lapset ...
Saksalaisten sotilaiden lapset. Ulkomaalaisten sotilaiden lapset ...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
molemmat kuolivat vauvoina. Seuraavana vuonna hän sai vielä tyttären, jolla oli<br />
synnynnäinen sydänvika ja joka kuoli 22-vuotiaana. 171<br />
Suomeen jäi myös sodan jälkeen seurustelusuhteessa olevia saksalaisia sotilaita,<br />
jotka viranomaiset välirauhansopimuksen perusteella toimittivat<br />
neuvostoviranomaisille. Syksyllä 1944 onnistui joitakin saksalaisia sotilaita<br />
jäämään piilossa Suomeen ja osa heistä seurusteli suomalaisten naisten kanssa.<br />
Eräs tällainen oli Kurt -niminen sotilas, joka seurusteli Viivi -nimisen naisen<br />
kanssa. Seurauksena tästä syntyi pariskunnan yhteinen poikalapsi. Kurtille<br />
suomalaiset olivat järjestäneet Suomen passin. Hänet kuitenkin ilmiannettiin<br />
Valpolle ja viranomaiset siirsivät Kurtin välirauhansopimuksen perusteella<br />
Neuvostoliiton huostaan. 172 Toinen tällainen tapaus oli saksalainen korpraali<br />
Reinhold Botschak. Hän joutui suomalaisten sotavangiksi saksalaisten Suursaaren<br />
epäonnistuneen valtausyrityksen yhteydessä 15.9.1944, mutta pakeni, ja vaikka<br />
Valpo pidätti hänet, hän onnistui vapautumaan esiintyessään saksalaisena<br />
siviilihenkilönä. Botschakin suomalainen naisystävä synnytti hänelle tyttölapsen.<br />
Kyseessä oli Saksan kansalaisena Oitin leirille internoitu rouva, jonka aviomies oli<br />
lähtenyt Saksaan. Botschak siirrettiin vuonna 1945 Paimion internointileirille,<br />
jossa hän vuoden lopussa meni kihloihin internoidun balettitanssijattaren kanssa. 173<br />
Myös Botschakin kanssa sotavankeuteen joutunut vänrikki Hans Peter Blatzilla oli<br />
laaja suomalaisten tyttöystävien joukko. Miehet ilmiannettiin tammikuussa 1946,<br />
jonka jälkeen heidät Valpon toimesta siirrettiin Neuvostoliiton huostaan. 174<br />
Katsaus äitien sodanjälkeisiin vaiheisiin osoittaa, että elämä oli todella usein<br />
rankkaa saksalaisille sotilaille lapsen synnyttäneille naisille. Äitien vaikeuksista<br />
kirjoittaa petsamolaisen naisen lapsi, että olisi syytä ”julkisesti palauttaa niitten<br />
naisten kunnia, jotka vuosikausia joutuivat syyttelyjen, halveksunnan ja<br />
suoranaisen kiusan kohteeksi. Tai se olisi pitänyt tehdä jo vuosia sitten!<br />
Suomalainen kulttuurihan on `hyssyttelykulttuuria´, joten kuka noista<br />
viranomaisista mitään saisi aikaan. Ei kukaan!”. 175 Tämä au-lapsen nääntynyt<br />
näkemys lienee paikkansapitävä.<br />
<strong>Saksalaisten</strong> <strong>sotilaiden</strong> <strong>lapset</strong> sodanjälkeisessä Suomessa<br />
Jaksossa käsitellään saksalaisten <strong>sotilaiden</strong> lasten oloja sodanjälkeisessä Suomessa.<br />
Tarkastelun kohteena ovat lasten huoltomuodot, tiedon saaminen saksalaisesta<br />
taustasta sekä lasten aikuisvaiheet.<br />
Suomalaisen naisen synnytettyä lapsen saksalaiselle sotilaalle hänen oli tavalla tai<br />
toisella järjestettävä itselleen ja lapselleen toimentulo ja asunto, mutta myös<br />
171 <strong>Ulkomaalaisten</strong> <strong>sotilaiden</strong> <strong>lapset</strong> Suomessa 1940–48 -hanke. SaksVastaus 1. Kansallisarkisto<br />
172 Virolainen 1999, 148–149<br />
173 Valpo. Suhteet Saksaan. Poliittiset. Kansio 178. Kansallisarkisto<br />
174 Pekkarinen-Pohjonen 2005, 95–96<br />
175 <strong>Ulkomaalaisten</strong> <strong>sotilaiden</strong> <strong>lapset</strong> Suomessa 1940–48 -hanke. SaksVastaus 25. Kansallisarkisto<br />
246
Change language