Saksalaisten sotilaiden lapset. Ulkomaalaisten sotilaiden lapset ...
Saksalaisten sotilaiden lapset. Ulkomaalaisten sotilaiden lapset ...
Saksalaisten sotilaiden lapset. Ulkomaalaisten sotilaiden lapset ...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>lapset</strong>”. Sodan jälkeen nainen meni naimisiin suomalaisen miehen kanssa, jolle hän<br />
synnytti vielä kuusi lasta. 160<br />
Kyselyaineiston perusteella yli kolmasosa kyselyaineistossa mainituista au-äideistä<br />
luopui joko väliaikaisesti tai pysyvästi lapsestaan käydessään itse töissä toisella<br />
paikkakunnalla. Ainakin kahdessakymmenessä tapauksessa au-äiti sijoitti lapsensa<br />
oman äitinsä huostaan. Muutamissa tapauksissa au-äidin sisaresta tai veljestä tuli<br />
kasvattivanhempi ja jos tädillä tai enolla oli muita perheenjäseniä, kasvattilapsi<br />
kasvoi eräänlaisena perheenjäsenenä. Useissa tapauksissa au-äiti sijoitti myös<br />
lapsensa lastenkotiin lyhyemmäksi tai pidemmäksi ajaksi.<br />
Lapsensa uusperheeseensä mukanaan ottaneet äidit. Ainakin 21 au-äitiä meni<br />
kyselyaineiston perusteella sodan jälkeen naimisiin ja otti sen yhteydessä aulapsensa<br />
mukanaan uuteen perheensä joko isovanhempiensa, kasvattivanhempien<br />
tai lastenkodin huostasta.<br />
Useissa tapauksissa perheen kokoaminen ei sujunut ongelmitta, kun ilmeni<br />
odottamattomia ja toisinaan vaikeasti ratkaistavia tilanteita, joita kuvataan<br />
yksityiskohtaisemmin tuonnempana. Erään kertomuksen mukaan saksalaiselle<br />
sotilaalle lapsen synnyttänyt kemiläinen nainen oli sodan jälkeen kahdesti<br />
naimisissa. Hän nai vuonna 1947 merimiehen, joka osoittautui mustasukkaiseksi ja<br />
joka pahoinpiteli naista. Tämä avioliitto päättyi eroon. Nainen solmi toisen<br />
avioliiton vuonna 1951. Uusi aviopari muutti kuitenkin kauas toiselle<br />
paikkakunnalle vuonna 1954. Lapsen kertoman mukaan ”syy siihen saattoi olla se,<br />
että isäpuoltani on työpaikalla kiusattu äidin suhteen vuoksi”. 161 Museoviraston<br />
muistelma-aineistossa on taas kertomus siitä, kuinka lohtajalainen mies meni sodan<br />
jälkeen naimisiin saksalaiselle sotilaalle lapsen synnyttäneen pohjalaisnaisen<br />
kanssa. Sitä ei yleinen mielipide kylässä tahtonut hyväksyä. 162<br />
Kotiutuminen saattoi kuitenkin myös onnistua jokseenkin hyvin palvelualalla<br />
työntekijälle, kuten erään parturin tapaus osoittaa. Vetäytyviin saksalaisiin liittynyt<br />
kemiläinen parturi palasi syksyllä 1945 Saksasta Hangon internointileirin ja Oulun<br />
tutkintovankilan kautta Norjassa syntyneen lapsensa kanssa. Nainen oli sota-aikana<br />
istunut nuorisovankilassa varkaudesta, mutta suoritti sodan jälkeen kauppakoulun,<br />
meni naimisiin ja synnytti vielä viisi lasta. Hän oli myöhemmin työmaaruokalan<br />
keittäjänä ja rovaniemeläisen hotellin kerrossiivoojana. 163<br />
Saksasta 1940-luvun lopussa ja 1950-luvun alussa muuttaneet perheet. Saksaan<br />
jatkosodan aikana ja etenkin vuosina 1944–45 päätyneistä suomalaisista naisista<br />
osa jäi sinne tai muualle asumaan loppuelämäkseen eikä enää palannut Suomeen.<br />
Heidän määrästään ei ole mahdollista esittää lukumäärätietoja. Voitaneen kuitenkin<br />
arvella vähintään useita kymmeniä suomalaisia naisia jääneen Saksaan ja<br />
160 <strong>Ulkomaalaisten</strong> <strong>sotilaiden</strong> <strong>lapset</strong> Suomessa 1940–48 -hanke. SaksVastaus 41. Kansallisarkisto<br />
161 <strong>Ulkomaalaisten</strong> <strong>sotilaiden</strong> <strong>lapset</strong> Suomessa 1940–48 -hanke. SaksVastaus 3. Kansallisarkisto<br />
162 MV:K34. Vastaus nro 1560. Museoviraston kysely. Museovirasto<br />
163 <strong>Ulkomaalaisten</strong> <strong>sotilaiden</strong> <strong>lapset</strong> Suomessa 1940–48 -hanke. SaksVastaus 11. Kansallisarkisto<br />
242
Change language