Saksalaisten sotilaiden lapset. Ulkomaalaisten sotilaiden lapset ...
Saksalaisten sotilaiden lapset. Ulkomaalaisten sotilaiden lapset ...
Saksalaisten sotilaiden lapset. Ulkomaalaisten sotilaiden lapset ...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
murrosiän jälkeen suhtautuminen päinvastaista”. Saksalaiselta isältä peritty<br />
”ulkonäkö, koko, miehinen ääni, hyvä esiintyminen ovat auttaneet elämässä”. 274<br />
Pärjäämisen ja osaamisen näyttäminen. Osa kyselyaineiston lapsista korostaa,<br />
kuinka hankala asema saksalaisen sotilaan au-lapsena on vaikuttanut heihin<br />
pyrkimyksenä selviytyä omin voimin ja kuinka heistä on tästä syystä tullut<br />
menestyviä puurtajia. Ylen katsominen ja vieroksuminen on herättänyt heissä<br />
voimakkaan pärjäämisen, osaamisen ja muille näyttämisen halun. Myös Norjassa<br />
tehdyn haastattelututkimuksen tulosten mukaan osa saksalaisten <strong>sotilaiden</strong> lapsista<br />
omaksui jossakin elämänvaiheessa selviytyjän roolin. Se tarkoittaa sitä, että lapsen<br />
omasta tahdosta, taidoista ja kyvyistä on tullut pärjäämisen ja menestymisen<br />
voiman lähde. Nämä <strong>lapset</strong> luonnehtivat itseään henkilöiksi, joilla oli hyvää<br />
toipumiskykyä, psyykkistä vahvuutta, kestävyyttä ja henkilökohtaista<br />
sielunvoimaa. Tällaiset ominaisuudet selittivät lasten näkemyksen mukaan heidän<br />
pärjäämisensä ja menestymisensä. 275<br />
Kasvattiperheessä Porissa varttunut lapsi meni kauppakouluun ja hänestä tuli<br />
konttoristi. Elämänfilosofiastaan hän kertoo: ”Olen aina pyrkinyt pärjäämään<br />
elämässäni muiden kanssa ja verrannut sitä tuttaviin, joilla on ollut normaali perhe.<br />
Tuntuu, että kun on heikko tausta joutuu tekemään enemmän töitä pärjäämisen<br />
eteen, kun toisille monet asiat tulivat luonnostaan (…) Ajattelen, että jos taustani<br />
olisi ollut erilainen olisin pystynyt vaatimaan itselleni enemmän oikeuksia (…)<br />
Vaikka avioliittoni ei ole ollut helppo olen kuitenkin halunnut pitää sen koossa,<br />
niin että lapsillani olisi sellainen tietty perusta, jonka tunnen itseltäni<br />
puuttuneen”. 276<br />
Alavieskassa syntynyt au-lapsi katsoo pärjänneensä kohtalaisesti tai jopa hyvin:<br />
”kunnon kansalainen minusta on tullut, mitä muuta voi toivoa (…) vahvaksi<br />
sanovat minuakin”. Lapsi olisi opettajan kehotuksesta halunnut käydä oppikoulun,<br />
mutta ”mummolla ei ollut varaa bussilippuun, joka olisi tarvittu, äiti oli jo kuollut<br />
silloin. Olenhan tuon ammatinkin saanut myöhemmin. Olen tyytyväinen. Olen<br />
joutunut miettimään enempi laajemmin elämää taustani vuoksi”. 277<br />
Ivalossa syntynyt ja isoäitinsä perheeseen adoptoitu lapsi pelkäsi, että hänen äitinsä<br />
uusi mies veisi hänet isoäitinsä perheestä. Tästä hän kertoo: ”Minua oli peloteltu<br />
sillä, kun olin ollut tottelematon (…) Lapsen ja nuorena taustani on vaikuttanut<br />
minuun kielteisesti. Myöhemmin nuorena ja aikuisena, kun poikkesin tummuuteni<br />
vuoksi ympäristön muista ihmisistä, minua pidettiin ehkä mielellään toisempana<br />
ihmisenä kuin täysin suomalaistaustaisia (…) Olen tyytyväinen ja onnellinen<br />
nykyiseen olotilaani, puolisooni, lapsiin ja heidän perheisiinsä. Ehkä se, että olen<br />
joutunut pinnistelemään ja taistelemaan enemmän kuin `normaalit´ ikätoverini on<br />
274 <strong>Ulkomaalaisten</strong> <strong>sotilaiden</strong> <strong>lapset</strong> Suomessa 1940–48 -hanke. SaksVastaus 52. Kansallisarkisto<br />
275 Ericsson-Ellingsen 2005, 108<br />
276 <strong>Ulkomaalaisten</strong> <strong>sotilaiden</strong> <strong>lapset</strong> Suomessa 1940–48 -hanke. SaksVastaus 1. Kansallisarkisto<br />
277 <strong>Ulkomaalaisten</strong> <strong>sotilaiden</strong> <strong>lapset</strong> Suomessa 1940–48 -hanke. SaksVastaus 12. Kansallisarkisto<br />
271