Saksalaisten sotilaiden lapset. Ulkomaalaisten sotilaiden lapset ...
Saksalaisten sotilaiden lapset. Ulkomaalaisten sotilaiden lapset ...
Saksalaisten sotilaiden lapset. Ulkomaalaisten sotilaiden lapset ...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
adoptoitiin vasta vuonna 1956 koulunkäynnin alkaessa. Lapsi sai silloin myös<br />
isäpuolensa sukunimen. Kokemuksistaan lapsi kertoo: ”Sisareni suhtautuivat<br />
luontevasti, mutta asemani oli huono. Sain kokea ulkopuolisuutta ja jouduin äidin<br />
perheen kotiapulaiseksi. Lunastin paikkani siellä. Sain myös kokea henkistä ja<br />
fyysistä väkivaltaa”. 236 Kemijärvellä syntyneen lapsen äiti oli yksinhuoltaja ja talon<br />
tytär. Isovanhemmat ottivat lapsen kasvatettavaksi, lapsi asui heidän luona ja oli<br />
hyvin vähän tekemisissä äitinsä kanssa. Kun äiti meni naimisiin suomalaisen<br />
miehen kanssa, tämä ei hyväksynyt lasta kuin vasta aikuisena. 237<br />
Lapualla syntyneen lapsen äiti asui vanhempiensa luona ja nuoremman sisarensa<br />
kanssa pienessä omakotitalossa sekä ennen synnytystä että sen jälkeen. Oloistaan<br />
lapsi kertoo: ”Jäin isovanhempien huostaan, kun äitini lähti kaupunkiin töihin.<br />
Lapsuuteni oli materiaalisesti köyhää, mutta elin turvattua elämää ja olin rakastettu<br />
ensimmäinen lapsenlapsi. Ollessani neljä vuotta äiti solmi avioliiton. Lapsi sai<br />
äidin aviomiehen sukunimen (…) suhde isäpuoleen jäi kuitenkin ohueksi, sillä<br />
asuin isovanhemmilla ja kävin lomilla vain äidin perheen luona. En koskaan<br />
tuntenut kuuluvani täysin siihen perheeseen”. 238<br />
Yksinhuoltajaäidin huostassa varttuneet <strong>lapset</strong>. Osa lapsista asui pienestä lähtien<br />
nuoruus- tai aikuisikään asti yksinhuoltajaäitinsä luona ja kyselyaineiston<br />
perusteella useat <strong>lapset</strong> olivat tyytyväisiä oloihinsa. Useissa tapauksissa <strong>lapset</strong><br />
viihtyivät jopa paremmin yksinhuoltajaäitinsä luona kuin äidin myöhemmin<br />
perustamassa uusperheessä.<br />
Flensburgissa syntynyt lapsi kertoo oloistaan yksinhuoltajaäitinsä perheessä: ”Äiti<br />
oli ahkera työihminen. Elimme aina yhdessä. Hän ei mennyt avioon eikä ollut<br />
miesystäviä. Minulla oli hyvä olla ja äidin perhe piti minusta hyvän huolen. Meillä<br />
oli aika tiukkaa”. 239 Myös Etelä-Suomessa au-äitinsä luona varttunut lapsi kertoo<br />
ruokakunnan puutteellisista oloista: ”Lapsena oli pulaa jopa ruuasta. Muistan<br />
karmeana sen, että kaikki muut perheet saivat Marshall -apupaketin jouluna paitsi<br />
me. Tämä viestitti 6–7-vuotiaalle, että olet muita huonompi. Itsetunto oli ehkä<br />
herkin asia, joka kärsi sivullisuudesta, mutta syrjäytynyt en ollut”. 240 Sodankylässä<br />
syntyneen lapsen mukaan äidin katkeruus saksalaista isää kohtaan leimasi<br />
voimakkaasti hänen lapsuuttaan. Au-äiti työskenteli piikana ja suhteen katkettua<br />
saksalainen isä oli ”suuri roisto hänen elämässään” (…) minua ei hyväksynyt edes<br />
äiti, taustastani vaiettiin kokonaan (…) kasvatettiin suorastaan väkivallan alla ja eri<br />
karsinassa, en kuulunut sinne enkä tänne (…) äitini toiminta oli hänen mielestään<br />
ihan kohdallaan, koska olin pilannut hänen elämänsä syntymälläni, haukuttu ruoka,<br />
vanhat vaatteet ja huuto, että jos Suomessa ei olisi lakia hän tappaisi minut”. 241<br />
236 <strong>Ulkomaalaisten</strong> <strong>sotilaiden</strong> <strong>lapset</strong> Suomessa 1940–48 -hanke. SaksVastaus 50. Kansallisarkisto<br />
237 <strong>Ulkomaalaisten</strong> <strong>sotilaiden</strong> <strong>lapset</strong> Suomessa 1940–48 -hanke. SaksVastaus 48. Kansallisarkisto<br />
238 <strong>Ulkomaalaisten</strong> <strong>sotilaiden</strong> <strong>lapset</strong> Suomessa 1940–48 -hanke. SaksVastaus 56. Kansallisarkisto<br />
239 <strong>Ulkomaalaisten</strong> <strong>sotilaiden</strong> <strong>lapset</strong> Suomessa 1940–48 -hanke. SaksVastaus 45. Kansallisarkisto<br />
240 <strong>Ulkomaalaisten</strong> <strong>sotilaiden</strong> <strong>lapset</strong> Suomessa 1940–48 -hanke. SaksVastaus 72. Kansallisarkisto<br />
241 <strong>Ulkomaalaisten</strong> <strong>sotilaiden</strong> <strong>lapset</strong> Suomessa 1940–48 -hanke. SaksVastaus 26. Kansallisarkisto<br />
261