Saksalaisten sotilaiden lapset. Ulkomaalaisten sotilaiden lapset ...

More documents

Recommendations

Info

Noin 11 000 norjalaista naista lienee vuosina 1941–45 synnyttänyt lapsen, kaksi lasta tai useammankin maassa palvelleelle saksalaiselle sotilaalle. Vaikka useat tuhannet pariskunnat olisivat todennäköisesti halunneet mennä naimisiin, onnistui lopulta vain noin 500 eli 5 % aikeissaan varsinaisena sota-aikana. Jos oletetaan, että noin 700 suomalaisnaista synnytti vuosina 1941–45 lapsen saksalaiselle sotilaalle ja naimisiin menneiden lukumäärä oli kokonaisuudessaan 40–50, olisi vastaava osuus Suomessakin ollut noin 5 %. Näyttäisi siis siltä, ettei avioliiton solmiminen saksalaisen sotilaan ja suomalaisen naisen välillä ollutkaan hankalampaa kuin saksalaisen sotilaan ja norjalaisen naisen kesken. Ottaen huomioon, että saksalaisilla vaikuttajapiireissä lienee ollut enemmän epäilyjä suomalaisten kuin norjalaisten naisten rodullisen kelpoisuuden suhteen, tämä on yllättävä havainto. On kuitenkin todettava, että saksalaisten <strong>sotilaiden</strong> avioliittoja suomalaisten naisten kanssa vähintäänkin siedettiin, eivätkä ne olleet periaatteellisesti mahdottomia, vaikka naisia tosiasiallisesti lienee pidetty vähempiarvoisina suomalais-ugrilaisen väestöaineksen edustajina. Yksi syy siihen, että Suomessa hyväksyttiin suhteellisesti yhtä paljon avioliittohakemuksia kuin Norjassa, lienee ruotsinkielisten naisten suurehko osuus hakijoista. Avioliittoilmoitusten perusteella näyttäisi siltä, että noin ⅔ naimisiin menneistä suomalaisista naisista saattoi olla ruotsinkielisiä ja vastaavasti ⅓ suomenkielisiä. Tähän arvioon liittyy kuitenkin erinäisiä epävarmuustekijöitä, sillä nimen muoto ei välttämättä suoranaisesti kerro kielitaustaa. Muutamat Helsingin saksalaiseen seurakuntaan kuuluneet naiset lienevät olleet sekä saksan- että ruotsinkielisiä. Koska avioliittoilmoituksia on seulottu ainoastaan osasta sanomalehtiä, on todennäköistä, että muutama avioliittoilmoitus on jäänyt huomaamatta – tosin myös ruotsinkielisistä sanomalehdistä on seulottu ainoastaan osa. Näistä varauksista huolimatta on todettava, että huomattava osa löydetyistä avioliittoilmoituksista julkaistiin Hufvudstadsbladetissa, ja ajanjakson kielipoliittiset suhteet huomioon ottaen tämä seikka viestii selvästä kytkennästä ruotsinkielisyyteen. Jotkut naimaluvan saaneista suomenkielisistä naisista lienevät tulleet perheistä, jotka vuosisadan alussa tai myöhemmin olivat vaihtaneet alkuperäisen ruotsinkielisen sukunimensä suomenkieliseen sukunimeen. Koska hakijoiden oli selvitettävä sukujuurensa ainakin isovanhempiin asti, on tieto entisestä ruotsinkielisestä sukunimestä näissä tapauksissa saattanut edesauttaa hakemusta. Joka tapauksessa sanomalehtien avioliittoilmoitusten kielijakauma poikkeaa selvästi kihlausilmoitusten vastaavasta jakaumasta. Samat varaukset koskevat niin kihlaus- kuin avioliittoilmoituksiakin. Syntyy vaikutelma, että saksalaiset tahot hyväksyivät herkemmin saksalaisen sotilaan kanssa seurustelevan ruotsinkielisen naisen avioliittohakemuksen kuin hakemuksen, jossa hakija oli suomenkielinen nainen. Seulotun avioliitoja koskevan ilmoitusaineiston perustella on tehty johtopäätös, että naimisiin menneet saksalais-suomalaiset pariskunnat edustivat keskiluokkaa ja hyviä yhteyksiä Saksan puoluepiireihin, valtion johtoelimiin sekä Wehrmachtin 165
vaikuttajatahoihin. Myös kihlauksensa jossakin Suomessa ilmestyneessä sanomalehdessä julkistamat pariskunnat edustivat samaa suuntausta kuitenkin sillä erolla, ettei heillä ollut yhteyksiä tarpeeksi korkea-arvoisiin päättäjiin, jotta avioliittohakemus olisi mennyt läpi. Eräs osasyy siihen, että kihlaparit ilmoittivat kihlauksensa sanomalehdessä, on saattanut olla toive, että ilmoitus edistäisi vireille pantua avioliittohakemusta. Julkiset kihlausilmoitukset eivät tosin sanottavasti edistäneet avioliittohakemuksen käsittelyä, mutta varsinkin kihloihin menneissä suomalaisissa naisissa tällainen toivo on todennäköisesti laajalti kytenyt. Hakemuksia käsitelleille saksalaisille tahoille kihlausilmoitus oli luultavasti kuitenkin täysin merkityksetön seikka. Koska avioliittoja koskeneen monimutkaisen ja varsin vaativan säännöstön johdosta oli hyvin hankalaa mennä naimisiin, lienee julkisesta kihlausilmoituksesta sanomalehdessä tullut eräänlainen avioliiton epätäydellinen ja vajavainen korvike kihloihin menneiden naisten mielissä. Julkisen kihlausilmoituksen erityisenä tehtävänä tällaisissa tapauksissa lienee ollut viestiä seurustelusuhteen vakavuudesta ja vakaudesta. Voitaneen täten myös otaksua sanomalehtiin laitettujen kihlausilmoitusten syntyneen kihloihin menneiden naisten aloitteesta, sillä heillä lienee ollut intressi todistella seurustelusuhteensa vakavuudesta paikallisyhteisölle vaimentaakseen mahdollisia puheita kevytmielisistä miessuhteista. Julkisella kihlausilmoituksella haluttiin todennäköisesti usein antaa seurustelusuhteelle kunniallisuuden ilme samalla kun tavoiteltiin paikallisyhteisön hyväksyntää. 166
Page 1 and 2:
IDEN LAPSET GERMAN SOLDIERS 40-1948
Page 3 and 4:
Kansikuva: Saksalaisen aliupseeri j
Page 5 and 6:
Stabbed Through the Heart Relations
Page 7 and 8:
Tekijä kiittää niitä saksalaist
Page 9 and 10:
Väestötilastot ja ulkomaalaisten
Page 11 and 12:
Avioituminen, eroaminen ja sotalesk
Page 13 and 14:
palvelusmaidensa naisista. Toisessa
Page 15 and 16:
Kinderlandverschickung -järjestön
Page 17 and 18:
mainittiin tosin sota-avioliittojen
Page 19 and 20:
ekisteröimiseksi edellytettiin 18
Page 21 and 22:
lukemalla kuulutus vain yhden kerra
Page 23 and 24:
kuukausipalkka. Lisäksi oli mahdol
Page 25 and 26:
edistää ruotsinkielisen väestön
Page 27 and 28:
noin 41 000 etupäässä 18-40-vuot
Page 29 and 30:
Sotilaan Äänen strippi heinäkuul
Page 31 and 32:
Tunkelon selostuksessa avioliiton o
Page 33 and 34:
on myös Helsingistä sekä Kemijä
Page 35 and 36:
kotiinsa lomalle. Kotona hän yllä
Page 37 and 38:
avioeroon. Oulun läänin Siikajoel
Page 39 and 40:
Taulukko 3. Elävänä syntyneet av
Page 41 and 42:
Kuolleena syntyneet lapset jakaantu
Page 43 and 44:
Kuolleena syntyneiden au-lasten osa
Page 45 and 46:
lähes pelkästään vuorolomilla,
Page 47 and 48:
kanssa sen perusteella, että näm
Page 49 and 50:
koko maassa sikiönlähdettäjiä o
Page 51 and 52:
suorittanut raskaudenkeskeytyksen.
Page 53 and 54:
joitakin yksittäisiä paikkakuntia
Page 55 and 56:
Oulun lääni Kunta 1939 1940 1941
Page 57 and 58:
syntyi 1 118 au-lasta, oli vastaava
Page 59 and 60:
sijoitettiin jatkosodan vuosina neu
Page 61 and 62:
samalla jopa 16,1 %:lla. Myös synt
Page 63 and 64:
antanee kuitenkin joitakin viitteit
Page 65 and 66:
Tanskassa kondomista oli tullut lai
Page 67 and 68:
upseereille. Armeija hankki myös s
Page 69 and 70:
se olisi ehkäissyt tartunnan. Lis
Page 71 and 72:
varmuusesineitä myytiin joko tiski
Page 73 and 74:
Avioerot. Varsinaisina sotavuosina
Page 75:
Liite 1. Aviolapset ja au-lapset l
Page 87 and 88:
Liite 3. Luettelo Vaasan läänin k
Page 89 and 90:
Museovirasto - Helsingin yliopiston
Page 91 and 92:
Leben” - Zeitschrift für christl
Page 93 and 94:
Junila, Marianne: Kotirintaman asev
Page 95 and 96:
Nieminen, Armas: Taistelu sukupuoli
Page 97 and 98:
Valvanne, Leena: Syntyvyyden sään
Page 99 and 100:
1,5 miljoner barn födas per år i
Page 101 and 102:
illegitimate children born in the 2
Page 103 and 104:
data in the table does not support
Page 105 and 106:
that the total number remained unde
Page 107 and 108:
However, one useful source of mater
Page 109 and 110:
ut the birth rate for the number of
Page 111 and 112:
about condoms for their part, and t
Page 113 and 114:
Soviet prisoners of war. Soviet pri
Page 115 and 116: not play a very significant role in
Page 117 and 118: Avioliitot ja kihlaukset rotupoliti
Page 119 and 120: Norjan tutkimus. Kirjoitus perustuu
Page 121 and 122: lisäksi valtakunnalliset Uusi Suom
Page 123 and 124: annettiin 7.5.1940, kuukausi Tanska
Page 125 and 126: syntiinlankeemus, kun arjalainen he
Page 127 and 128: Norjassa sovelletut avioliittokäyt
Page 129 and 130: hiljaisella kannatuksella enemmän
Page 131 and 132: hän joutui pyörällä vierailemaa
Page 133 and 134: Eräs naimisiin menneistä, saksala
Page 135 and 136: tulevaisuutta koskeva velvoite. Tä
Page 137 and 138: useilla pistimenpistoilla ja vielä
Page 139 and 140: Germanische Leitstelle Freiwilligen
Page 141 and 142: ongelmia ja ikävyyksiä. Taustana
Page 143 and 144: Syksyllä 1944 värvättyihin suoma
Page 145 and 146: pienempi etäisyys kuin Venäjän s
Page 147 and 148: Albertus -yliopistossa 500 kuunteli
Page 149 and 150: huolimatta kuitenkin esille taipumu
Page 151 and 152: Suomen itäisille rajoille suomalai
Page 153 and 154: kirjoittajat olleet löytäneet lä
Page 155 and 156: ”finnische (uralaltaische)” Cha
Page 157 and 158: Taulukon tietojen mukaan hakemuksia
Page 159 and 160: jatkosodanaikaisten vihkimisluettel
Page 161 and 162: Muutamissa tapauksissa solmittiin a
Page 163 and 164: aineistossa on tosin joitakin maini
Page 165: Pariskunta olisi halunnut mennä he
Page 169 and 170: Olen myös todennut, että esitetyi
Page 171 and 172: Museoviraston kysely. Suomalaisen n
Page 173 and 174: Forsell, Per: Barnavårdsinstitutet
Page 175 and 176: Sammallahti miessemánu 21. beaivve
Page 177 and 178: Harnackhaus får sin första utlän
Page 179 and 180: These marriages might lead to divid
Page 181 and 182: Once the permit application made it
Page 183 and 184: permits, and ultimately Hitler hims
Page 185 and 186: A total of 89 of the men in questio
Page 187 and 188: Saksalaisten sotilaiden lapset Äit
Page 189 and 190: Kaunokirjallisuus. Saksalaisten sot
Page 191 and 192: laajoja muistiinpanoja havainnoista
Page 193 and 194: sijaan suhteellisen vähän ja aino
Page 195 and 196: ja kampaajia 195, yms. Suurin yksit
Page 197 and 198: maksettiin elatusta ja synnytykseen
Page 199 and 200: Suomen virallisten suhteiden katkea
Page 201 and 202: vaihtamillaan tavaroilla j.n.e. Nai
Page 203 and 204: avioliiton ulkopuolella syntyneiden
Page 205 and 206: von Bonin, ja lausui mm.: ”Meille
Page 207 and 208: Taulukko 4. Elatusapua hakeneiden
Page 209 and 210: Taulukosta ilmenee, että äidit to
Page 211 and 212: Taulukko kuvaa ainoastaan elatusapu
Page 213 and 214: Alue Tutustumispaikka Lasten syntym
Page 215 and 216: Taulukon vuosijakauma muistuttaa jo
Page 217 and 218:
Sotilasarvolla mainituista sotilais
Page 219 and 220:
siviilielämässään suhteellisen
Page 221 and 222:
1943 ainoastaan noin 25 000 miestä
Page 223 and 224:
Seurustelevien kielitaito Missä m
Page 225 and 226:
Monet seurustelevat saksalaiset sot
Page 227 and 228:
huhujen mukaan ”isällä oli jo p
Page 229 and 230:
näyttivät pyydystelevän majuria.
Page 231 and 232:
tai muiden lähisukulaisten ja tutt
Page 233 and 234:
vaimo seurusteli saksalaisen upseer
Page 235 and 236:
vaihtaa niitä itselleen vastapalve
Page 237 and 238:
Lopuksi myös kulutushyödykkeitä
Page 239 and 240:
Eräät Saksaan päätyneet suomala
Page 241 and 242:
kerittiin paljaspäiksi. Konttajär
Page 243 and 244:
lapset”. Sodan jälkeen nainen me
Page 245 and 246:
Saksalainen täti järjesti perheel
Page 247 and 248:
molemmat kuolivat vauvoina. Seuraav
Page 249 and 250:
äideillä oli mahdollisuus käydä
Page 251 and 252:
mielekästä, sillä ne tietyt elä
Page 253 and 254:
Myös julkaistussa kirjallisuudessa
Page 255 and 256:
kertoo siitä: ”mummo ja pappa ra
Page 257 and 258:
maaseudulle, jossa elimme siirtolai
Page 259 and 260:
muutti armeijan jälkeen äitinsä
Page 261 and 262:
hyväksymään minua, vaikka hän h
Page 263 and 264:
Rannikkokaupungissa syntynyt lapsi
Page 265 and 266:
äidistään, kun hän oli jo täyt
Page 267 and 268:
Toivottavasti jonakin päivänä us
Page 269 and 270:
tunne on seurannut aina, se haukkum
Page 271 and 272:
minulle oli suurta apua. Tuntui nii
Page 273 and 274:
karaissut minua ja samalla jalostan
Page 275 and 276:
makuaistilla on biologinen perimä
Page 277 and 278:
lapsi (…) Isän kaipaus sai täyt
Page 279 and 280:
kanssani naimisissa”. Ulkomaalais
Page 281 and 282:
Seurustelleet ja lapsen suomalaisen
Page 283 and 284:
että seurusteleva sotilas olivat s
Page 285 and 286:
Eräät lapset sijoitettiin lastenk
Page 287 and 288:
Äidin perheessä melko moni au-lap
Page 289 and 290:
Museovirasto - Helsingin yliopiston
Page 291 and 292:
Kariniemi, Annikki: Veren ikävä.
Page 293 and 294:
Westerlund, Lars: Saksan vankileiri
Page 295 and 296:
etween 1941 and 1946, the compiled
Page 297 and 298:
years old on average, the soldiers
Page 299 and 300:
criticize wartime politicians and o
Page 301 and 302:
generally took care that the adopte
Page 303 and 304:
mother's position after the marriag
Page 305 and 306:
Suomen ja Saksan sopimus 15.6.1944
Page 307 and 308:
Heinäkuun alussa 1943 Suomen laste
Page 309 and 310:
Asetukset lastenelatuksesta Norjass
Page 311 and 312:
LÄHTEET Arkistot Kansallisarkisto
Page 313 and 314:
4 §. Sofern bezüglich der Überna
Page 315 and 316:
Liite 2. SOPIMUS. Suomen Puolustusm
Page 317 and 318:
9§. Tämä sopimus on tehty suomen
Page 319 and 320:
the Germans had planned to also inc
Page 321 and 322:
Au-äidin synnytyksenaikainen ikä
Page 323 and 324:
todennäköisesti ollut ns. vakavam
Page 325 and 326:
The Support Department of the Finni
Page 327 and 328:
talvisodan aikaisia ylilyöntejä.
Page 329 and 330:
saksalaisiin sotilaisiin, heidän u
Page 331 and 332:
pääosin erilainen. Tässä versio
Page 333 and 334:
oottaa soturia Suomenmaan. Sanoo: -
Page 335 and 336:
oli myös väliaikainen. Täällä
Page 337 and 338:
Neuvostoliittolainen, suomalaisläh
Page 339 and 340:
”Sakumannilla naitettu” ikään
Page 341 and 342:
antaa aihetta huolestumiseen, sill
Page 343 and 344:
toimittajat käsittävät toimintan
Page 345 and 346:
Mikkola, Hanna: Puhetta puuttuvasta
Page 347 and 348:
at the issue and did not present co
show all

Saksalaisten sotilaiden lapset. Ulkomaalaisten sotilaiden lapset ...

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?