Saksalaisten sotilaiden lapset. Ulkomaalaisten sotilaiden lapset ...

lukemalla kuulutus vain yhden kerran ja siviiliavioliittoon vihkiminen
kuulutuksetta (20 §). 44 Nopeutettu tapa pohjautui vanhaan tapaan, sillä vastaava
säädös oli myös vuoden 1734 lain naimakaaren 7:2 §:ssä. Tämän säädöksen
mukaan riitti yksi kuulutus kaksi päivää ennen vihkimistä miehen ollessa sotaaikana
kutsuttuna sotaväkeen.
Uudet vihkimistä koskevat järjestelyt olivat korostetutusti sota-aikaan liittyvä
ilmiö, sillä aselevon jälkeen lokakuussa 1944 luovuttiin osittain nopeutetusta
kuulutusmenettelystä. Silloin helsinkiläiset kirkkoherrat päättivät siirtymisestä
seitsemän päivää käsittävään kuulutusaikaan. 45
Toinen selittävä tekijä avioliittosuhteiden sodanaikaiseen kasvuun Suomessa lienee
väestön sotavuosien suurten väestönsiirtojen aiheuttama sosiaalipsykologinen
mukautuminen uusiin oloihin. Armeijaan tai työpalvelukseen määrättyjä ja
siirrettyjä lienee sotavuosina ollut lähes miljoona suurelta osin nuorehkoa miestä ja
naista. Armeijaan kutsuttuna oli talvisodassa enimmillään noin 350 000 miestä ja
jatkosodassa 550 000. Talvisodassa sotatoimialueella oli noin 25 000 lottaa, kun
taas jatkosodan aikana noin 90 000 lottaa ja muuta naista palveli sotatoimialueella.
Jatkosodanaikaisia naispuolisia työvelvollisia oli vähintään noin 120 000. Suurten
kaupunkien lapsiperheet siirrettiin usein väliaikaisesti maaseudulle.
Puolivirallisissa huoltojärjestöissä liikkui suuri määrä vapaaehtoisia työntekijöitä ja
talkoolaisia. Lisäksi oli 0,4 miljoonaa evakkoa ja vuosina 1943–44 Suomeen saapui
vielä noin 64 000 inkeriläistä siirtolaista. Sotavuosina maan sisäinen muuttoliike
oli täten kokonaisuutena varsin mittava sekä väestön asuin- ja
oleskelupaikkakuntien rakennetta läpikotaisin mullistava.
Koska monet sijoitetuista, siirretyistä tai muuten liikuteltavista eivät juuri pystyneet
vaikuttamaan päätökseen sijoittamisestaan, syntyi käsitys, että oli tartuttava
ilmaantuviin tilaisuuksiin. Tällainen sopeutuminen sota-ajan oloihin koski
inhimillisen toiminnan kaikkia osa-alueita kuten asumista, ruoan hankintaa,
työtilaisuuksia, huveja ja seurustelua ja vaikutti myös taipumukseen avioitua.
Monen kansalaisen asennoitumista lienee leimannut vakaumus, että oli vältettävä
suotuisan tilaisuuden menettäminen, sen sijaan oli syytä toimia ripeästi ja
päättävästi ilmaantuneeseen mahdollisuuteen tarttumiseksi ja sen hyödyntämiseksi.
Kirjoittaessaan vuoden 1940 alussa avioliittomarkkinoiden silloisista
korkeasuhdanteista Hufvudstadsbladet katsoi sota-avioliittojen johtuvan etupäässä
rintamamiesten toivomuksesta omistaa kotipuolessa ”naispuolinen olento, joka
kasvattaa heidän kenttäpostiaan ja sulostuttaa heidän lomiaan”. 46 Jokseenkin
samaan tapaan em. Tunkelo katsoo sota-avioliitot yhdeksi paremman
44 Avioliittolaki 234/1929
45 Det nya lysningsförfarandet. Nödiga åtgärder vidtagna i Helsingfors. Hufvudstadsbladetin kirjoitus
8.10.1944
46 Krigshausse råder på äktenskapsmarknaden. Tryggt med en hustru där hemma, tycka krigarna.
Hufvudstadsbladetin kirjoitus 19.1.1940
20