Saksalaisten sotilaiden lapset. Ulkomaalaisten sotilaiden lapset ...
Saksalaisten sotilaiden lapset. Ulkomaalaisten sotilaiden lapset ...
Saksalaisten sotilaiden lapset. Ulkomaalaisten sotilaiden lapset ...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Joulukuussa 1942 Luftwaffen kenraali Julius Schultz selosti Rovaniemen<br />
Hirttiöniemen kenraalimajassa rotujakoa tulevassa uudessa Euroopassa Lapin<br />
läänin maaherra Kaarlo Hillilälle. Rotujaon ensimmäiseen ryhmään kuuluivat<br />
herrakansa (Herrenvolk) eli saksalaiset ja toiseen ryhmään germaaniset kansat<br />
(germanische Völker), jonka muodostivat Euroopan muut germaaniset kansat.<br />
Kolmas ryhmä koostui sukulaiskansoista (verwandte Völker) ja suomalaiset<br />
kuuluivat vasta tähän luokkaan – seikka, joka Schultzista toki oli suuri<br />
suosionosoitus suomalaisille. Luokituksen ulkopuolella olivat vielä orjakansat,<br />
joita Schultzin näkemyksen mukaan voisi olla suomalaistenkin huostassa. Hän oli<br />
sitä mieltä, että tämä oli saksalaisten yleinen käsitys suomalaisista. 65 Schultz lienee<br />
kuitenkin puhunut slaavilaiskansoista (Sklaven), joskin Hillillä merkitsi ilmaisun<br />
”orjakansat” muistiinpanoihinsa.<br />
Vuonna 1943 ilmestyi Saksassa Greifswaldin yliopiston Finnland-Institutin<br />
johtajan fil.tri Hans Grellmannin kirja ”Finnland”. Yksi sen luku käsittelee<br />
rotuolosuhteita. Grellman tähdensi, ettei suomalaisia koskevaa rotututkimusta<br />
millään tavalla ole saatettu päätökseen. Hän katsoi kuitenkin selvitetyksi, että<br />
suomalaisten rodullisen koostumuksen pääainesosat olivat molemmat<br />
eurooppalaisia, vaaleita rotuja eli pohjoismainen ja itäbalttilainen rotu. Nämä olivat<br />
suuressa määrin sekoittuneet, kuitenkin siten, että pohjoismainen rotu esiintyi<br />
etenkin Lounais- ja Länsi-Suomessa, mutta laimeammin itään siirryttäessä.<br />
Tummien värien suomalaisissa hän selitti johtuviksi siitä, että Suomen maaperä oli<br />
ollut läpikulkualue, jolloin ”varsinkin venäläiseltä puolelta oli tullut monia<br />
rotuaineksia (Rassenelement)”. 66 Grellmann ei kuitenkaan kertonut mitään<br />
saksalaisten suomalaisia mahdollisesti koskevista suunnitelmista.<br />
<strong>Saksalaisten</strong> suomalaisia ylistävät lausunnot. Suomessa Valtion tiedotuslaitoksen<br />
propagandasta ja sensuurista vastaava apulaispäällikkö Lauri Puntila kuvitteli<br />
vuonna 1941 saksalaisten vaikuttajatahojen käsityksien tarkoittavan sitä, että<br />
suomalaiset olivat tietyssä erikoisasemassa muihin kansallisuuksiin nähden ja että<br />
Saksassa tunnustettiin suomalaisten olevan ”hyvää rotua”. 67 Saksalaisilla<br />
vaikuttajilla ja propagandatahoilla oli kuitenkin syynsä ylistää ja imarrella<br />
suomalaisia. Niinpä Saksan Pohjois-Suomeen sijoitetuille sotilaille tarkoitetussa<br />
rintamalehdessä Lappland-Kurierissa ilmestyi lokakuun 1941 ja heinäkuun 1944<br />
välisenä aikana kymmenkunta suomalaisten <strong>sotilaiden</strong> kestävyyttä, sitkeyttä, taitoa,<br />
tarmoa ja kenttäkelpoisuutta ylistävää kirjoitusta. Kirjoituksissa suomalaisten<br />
ominaisuuksia pidettiin auliisti jopa parempina kuin Skandinavian maiden<br />
germaanien luonteenomaisia piirteitä. 68<br />
Syitä kehuun oli useita. Suomalaisille tutussa maastossa Suomen sotilasyksiköt<br />
pystyivät usein etenemään hyvin kun taas vieras maastotyyppi aiheutti saksalaisille<br />
65 Uola 2010, 378–381<br />
66 Grellmann 1943, 54–57<br />
67 Jutikkala 1997, 79<br />
68 Junila 2000, 131–133<br />
139
Change language