Saksalaisten sotilaiden lapset. Ulkomaalaisten sotilaiden lapset ...
Saksalaisten sotilaiden lapset. Ulkomaalaisten sotilaiden lapset ...
Saksalaisten sotilaiden lapset. Ulkomaalaisten sotilaiden lapset ...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
ekisteröimiseksi edellytettiin 18 vuoden ikää, ja etteivät avioliiton solmineet olleet<br />
toisessa joko rekisteröidyssä tai rekisteröimättömässä avioliitossa, etteivät he olleet<br />
vähäjärkisiä tai mielisairaita eivätkä sukua suoraan ylenevässä tai alenevassa<br />
polvessa eivätkä myöskään täys- tai puolisisaruksia. Neuvostoliiton perheoikeus ei<br />
tehnyt eroa aviolasten ja avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten aseman<br />
suhteen, sillä vanhempien velvollisuudet liittyivät vain tosiasialliseen äiteyteen ja<br />
isyyteen. 35<br />
Miesvaje lienee 1930-luvulla vaikuttanut jonkin verran hillitsevästi avioitumiseen,<br />
sillä vuonna 1939 sata naista kohden ikäluokissa 35–59 vuotta oli ainoastaan 80,1<br />
ja ikäluokissa 16–34 vuotta 96,1 miestä. Syynä miesvajeeseen oli Venäjän<br />
sisällissota vuosina 1918–22 sekä miespuoliset henkilötappiot ns. kollektivisoinnin,<br />
poliittisten vainioiden ja karkotusten yhteydessä. 36<br />
Avioituminen Neuvostoliitossa lisääntyi huomattavasti kesä- ja heinäkuussa 1941.<br />
Syynä on pidetty pariskuntien pyrkimystä turvallisuuteen ennen miehen<br />
välttämätöntä lähtöä. Avioliitto sai John Barberin ja Mark Harrisonin havaintojen<br />
mukaan tässä tilanteessa roolin henkilökohtaisen turvan vertauskuvana.<br />
Sotatapahtumista johtuen avioliittojen lukumäärä kuitenkin kääntyi jyrkkään<br />
laskuun ja lienee puolittunut. Avioliittojen lukumäärän lasku on myös yhdistetty<br />
ilmiöön, että sotavuosina epävirallisten ja väliaikaisten parisuhteiden esiintyvyys<br />
kasvoi erityisesti liikkuvan väestön keskuudessa. Vuosina 1944–45 avioituminen<br />
lisääntyi taas voimakkaasti, vaikka miesvaje sodan miespuolisten<br />
henkilötappioiden johdosta oli entistä mittavampi. Ikäluokissa 35–59 oli vuonna<br />
1946 vain 59,1 ja ikäluokissa 16–34 72 miestä sata naista kohden. 37<br />
Heinäkuussa 1944 säädettiin Neuvostoliiton uusi perhelaki. Sen perusteella<br />
mahdollisuus hankkia avioero vaikeutettiin, sillä eroamisesta tuli kallis ja aikaa<br />
vievä oikeustoimi. Tämän jälkeen avioero edellytti kahta eri käsittelyä ja<br />
hinnakkaita rahasuorituksia. Au-lasten syntymätodistuksissa jätettiin isän nimi pois<br />
eikä ollut enää mahdollista saada isyyttä todistetuksi. Samalla tapa myöntää<br />
arvonimiä äideille laajeni ja äitejä alettiin palkita siten, että viranomaiset myönsivät<br />
etuuksia ensisynnyttäjille ja monta lasta synnyttäneille naisille. Lisäksi henkisen<br />
työn tekijät saivat pidemmät äitiyslomat samalla kun raskausklinikoita,<br />
lastenhuoltolaitoksia ja maitoasemia lisättiin. Näiden kaikkien toimenpiteiden<br />
nojalla hallitus pyrki edistämään ns. vastuuta perheestä. 38 Raskaudenkeskeytykset<br />
sallittiin taas vuonna 1955 ja niistä tuli taas ehkäisyn pääväline. Toimenpiteen<br />
35 Y.J. Hakulisen muistio neuvosto-venäläisen avioliittojärjestelmän huomioimisesta miehityshallinnon<br />
kestäessä. Itä-Karjalan sotilashallinto, T 9728/13. Kansallisarkisto, Elsinen 1979, 173-174<br />
36 Lapidus 1978, 169<br />
37 Lapidus 1978, 169, 251, Barber-Harrison 1991, 91-92<br />
38 Lapidus 1978, 116-117, Goldman 1991, 243-244, Clements 1991, 268-269, Wagner 2004, 899-900,<br />
Kustanovich 2007, 552-553<br />
18
Change language