Saksalaisten sotilaiden lapset. Ulkomaalaisten sotilaiden lapset ...

hinnaksi vahvistettiin silloin viisi ruplaa kaupunkilaisnaisille ja kolme ruplaa
maaseudun naisille. 39
Sota-avioliittojen erityiset sodanaikaiset vaikutukset Suomessa. Valtakunnallisesti
ei liene tilastoitu nimenomaisesti ns. sota-avioliittoja. Helsingin maistraatissa
arvioitiin kuitenkin vuoden 1940 alussa noin kolme neljäsosaa solmituista
avioliitoista olevan sota-avioliittoja. Samaan aikaan oli neljässä viidesosassa
Helsingin eteläisistä ruotsinkielisistä seurakunnista noudatettu nopeutettua
kuulutusmenettelyä ja muissakin kaupungin ruotsinkielisissä seurakunnissa suunta
oli samantapainen. 40 Tilanne muilla paikkakunnilla ja koko maassa lienee pitkälti
ollut samanlainen eikä pelkästään talvisodan, vaan myös jatkosodan aikana.
Miksi avioliittojen lukumäärä kasvoi sotavuosina, vaikka parhaimmillaan puoli
miljoona miestä oli mobilisoituna etupäässä rintamilla tai joka tapauksessa
kotipaikkakuntansa ulkopuolella Sota-avioliittoja tutkinut Aarre Tunkelo on
katsonut niiden merkinneen osittain avioitumista lyhyen tuttavuuden perusteella,
elämänhallinnan ja turvallisuuden lisäämistä ja taloudellisten etujen saamista. 41
Syyt sota-avioliittojen solmimiseen olivatkin sekä moninaisia että vaihtelevia.
Ensimmäinen syy sotavuosien lisääntyneeseen avioitumiseen on sota-avioliitojen
käytännön leviäminen. Ominaista sota-avioliitoille oli rauhanaikaa nopeampi
vihkimismenettely, joka taas puolestaan edellytti pariskunnilta vähemmän
valmisteluja ja suunnitelmallisuutta kuin aikaisemmin. Sotatila Suomessa vuosina
1939–44 näet mahdollisti vihkimisen nopeutetun julkisoikeudellisen käsittelyn
yksinkertaistamalla kuulutusmenettelyä, ja jossain vaiheessa alettiin yleisesti puhua
”sota-avioliitosta”. Ilmaisu saattaa olla alun perin kulkeutunut Suomeen Ruotsista,
sillä sodanuhan seurauksena 26.4.1940 Ruotsissa yksinkertaistettiin uudella
säädöksellä puolustusvoimiin kutsuttujen osalta vihkimistä edeltävää
kuulutusmenettelyä. Sen mukaan voitiin palvelukseen kutsuttu sotamies vihkiä
ilman ennakkokuulutusta. 42 Tätä menettelyä kuvaamaan syntyi kansanomainen
ilmaisu ”krigsvigsel”. Suomessa sota-avioliittoa edeltävä kihlausaika lienee joko
lyhentynyt reippaasti tai jäänyt kokonaan pois. 43
Suomen vuoden 1929 Avioliittolain mukaan kirkollinen vihkiminen edellytti
kuulutusta kolmena peräkkäisenä sunnuntaina kirkossa tai seurakunnassa. Kuulutus
siviiliavioliittoon oli puolestaan ennen vihkimistä pantava julki neljäntoista päivän
ajaksi julkipanopäivää lukuun ottamatta (17 §). Jos kihlakumppani oli sodan aikana
sotapalveluksessa tai siihen kutsuttu, kirkollinen vihkiminen voitiin toimittaa
39 Stern-Stern 1980, 137-140, Goldman 1991, 245-266, Maddock-Kon 1994, 125-126, Kon 1995, 61-62,
178-193, Brederlow 2002, 398-399
40 Krigshausse råder på äktenskapsmarknaden. Tryggt med en hustru där hemma, tycka krigarna.
Hufvudstadsbladetin kirjoitus 19.1.1940
41 Tunkelo 1951, 105-118
42 Lag om ändrad lydelse av 3. kap. 6 § och 4 kap. 7 § giftermålsbalken. Svensk författningssamling Nr
273 26.4.1940.
43 Haavio-Mannila 1993, 318
19