Saksalaisten sotilaiden lapset. Ulkomaalaisten sotilaiden lapset ...
Saksalaisten sotilaiden lapset. Ulkomaalaisten sotilaiden lapset ...
Saksalaisten sotilaiden lapset. Ulkomaalaisten sotilaiden lapset ...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
perheeseen. Ensin äiti kävi katsomassa muutaman kerran. Hänen olisi pitänyt<br />
maksaa hoidostani 5 mk/kk. Hänellä ei ollut rahaa ja niin hän ei pitänyt yhteyttä<br />
minuun. Tiedän hänen kuitenkin jotenkin seurailleen elämääni”. 186<br />
Adoptio vieraaseen perheeseen. Kyselyaineistossa on useita kuvauksia siitä, kun<br />
au-äiti antoi pysyvästi lapsensa adoptoitavaksi vieraaseen perheeseen. On kuitenkin<br />
mahdollista, että kyseessä oli laajempi ilmiö kuin mitä kyselyaineiston perusteella<br />
ilmenee, sillä Norjan selvitysten mukaan siellä sijoitettiin noin 15 % saksalaisten<br />
<strong>sotilaiden</strong> lapsista adoptioperheisiin. 187<br />
Rovaniemeläisen tarjoilijan au-lapsi kertoo, kuinka hänen äitinsä siirtyi<br />
saksalaisten joukkojen kanssa syksyllä 1944 Norjaan, jossa hän vuonna 1945<br />
synnytti lapsen saksalaiselle sotilaalle. Nainen palasi Suomeen lapsen jäädessä<br />
Oslossa sijaitsevaan orpokotiin. Lapsen ollessa viisivuotias yhdysvaltalainen<br />
professoripariskunta adoptoi hänet ja hän varttui sittemmin Yhdysvalloissa<br />
erinomaisissa olosuhteissa. 188 Toinen Norjassa syntyneen lapsen äiti meni<br />
naimisiin sodan jälkeen. Lapsi adoptoitiin ja hyväksyttiin täysin. Hän kertoo<br />
havainnoistaan: ”Ei negatiivisia kokemuksia, meitä saksalaisten jälkeläisiä oli<br />
paljon Rovaniemellä (…) Ei kiusattu koskaan. Koulussa vielä samalla luokalla oli<br />
monta samanlaista tapausta (…) Yhteiskoulussa luokallani 32 oppilaasta kuudella<br />
oli saksalainen isä (…). Ei edes nimittelyä koskaan”. 189<br />
Kuopiossa syntynyt lapsi adoptoitiin taas perheeseen, jossa oli vaikeuksia<br />
kasvuympäristön ollessa epävarma. 190 Myös Oulussa syntyneen lapsen äiti oli<br />
köyhä työläinen ja lapsi sijoitettiin ensiksi tätinsä luo. Vuonna 1949 hänet<br />
adoptoitiin toiseen perheeseen äidin avioiduttua uudestaan. Tämä adoptioperhe oli<br />
kylläkin saksalaismyönteinen, mutta lapsi joutui vaihtamaan asuinpaikkaa ja<br />
koulua perhe-elämän sisäisen ristiriitaisuuden johdosta. 191 Peräseinäjoella syntynyt<br />
lapsi adoptoitiin yksivuotiaana eikä hänelläkään ole kovin myönteisiä kokemuksia<br />
perheestä, joka adoptoi hänet. Hänen äitinsä solmiman avioliiton ehtona oli, että<br />
lapsi oli annettava pois. Tähän nainen suostui ja lapsi kertoo oloistaan<br />
adoptiovanhempien huostassa: ”Ottoäitini ei pitänyt minusta, au-syntyperäni oli<br />
häpeä ja perheessä oli oma lapsi, olin käenpoika. En tiedä, miksi adoptoivat. Heiltä<br />
oli kuollut tytär kolmevuotiaana, oliko sosiaalisia paineita (…) Äitiäni kohtaan<br />
tunnen katkeruutta, koska hänelle ovat miehet aina olleet tärkeämpiä kuin <strong>lapset</strong>.<br />
Sisareni hänen avioliitostaan kasvoi isovanhempiensa kanssa. Kuitenkin minulle<br />
kävi aika hyvin, vaikka adoptioperhe oli epäonnistunut.” 192<br />
186 <strong>Ulkomaalaisten</strong> <strong>sotilaiden</strong> <strong>lapset</strong> Suomessa 1940–48 -hanke. SaksVastaus 1. Kansallisarkisto<br />
187 Larsen 1999, 307<br />
188 <strong>Ulkomaalaisten</strong> <strong>sotilaiden</strong> <strong>lapset</strong> Suomessa 1940–48 -hanke. SaksVastaus 49. Kansallisarkisto<br />
189 <strong>Ulkomaalaisten</strong> <strong>sotilaiden</strong> <strong>lapset</strong> Suomessa 1940–48 -hanke. SaksVastaus 61. Kansallisarkisto<br />
190 <strong>Ulkomaalaisten</strong> <strong>sotilaiden</strong> <strong>lapset</strong> Suomessa 1940–48 -hanke. SaksVastaus 7. Kansallisarkisto<br />
191 <strong>Ulkomaalaisten</strong> <strong>sotilaiden</strong> <strong>lapset</strong> Suomessa 1940–48 -hanke. SaksVastaus 8. Kansallisarkisto<br />
192 <strong>Ulkomaalaisten</strong> <strong>sotilaiden</strong> <strong>lapset</strong> Suomessa 1940–48 -hanke. SaksVastaus 65. Kansallisarkisto<br />
251
Change language