Saksalaisten sotilaiden lapset. Ulkomaalaisten sotilaiden lapset ...
Saksalaisten sotilaiden lapset. Ulkomaalaisten sotilaiden lapset ...
Saksalaisten sotilaiden lapset. Ulkomaalaisten sotilaiden lapset ...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten osuuteen oli Kemissä silti suhteellisen<br />
pieni.. 43<br />
Kemissä esiintyi kylläkin laajalti seurustelua saksalaisten <strong>sotilaiden</strong> ja etupäässä<br />
nuorten suomalaisten naisten välillä. Kemiläiset tytöt olivat hyvin kiinnostuneita<br />
saksalaisista sotilaista ja osallistuivat joukolla saksalaisten järjestämiin<br />
huvitilaisuuksiin. Aluksi äidit hakivat tyttäriään tilaisuuksista pois, mutta<br />
todettuaan saksalaisten käyttäytyvän hienosti äiditkin alkoivat käydä samoissa<br />
paikoissa tyttäriensä kanssa. Kesän 1941 liikekannellepanon yhteydessä Kemin<br />
nuoret miehet olivat jättäneet kaupungin ja saksalaisen täyttivät tämän paikallisten<br />
seurustelumarkkinoiden aukon. 44 Eräs lapsi arveleekin äitinsä tavanneen<br />
saksalaisen sotilaan aika pian saksalaisten <strong>sotilaiden</strong> tulon jälkeen tansseissa<br />
Kemissä, Kemin Hepolahdessa ja Ruonansuulla. Pariskunta kävi paljon tansseissa,<br />
sillä ”äiti on ollut kova tanssimaan”. 45 Erään muistelman mukaan melkein<br />
jokaisella työläisperheellä Kemissä oli oma tuttu saksalaisensa, joka kävi kylässä,<br />
vaikka kieltä ei osattukaan, sillä työläistytötkin seurustelivat mieluusti saksalaisten<br />
<strong>sotilaiden</strong> kanssa. Toisessa kertomuksessa muistellaan, kuinka Kemissä työskenteli<br />
lottia saksalaisten huoltoyksiköissä. Näiden lottien maine oli tosin hyvin huono,<br />
sillä saksalaiset upseerit olivat kovia juhlimaan ja heidän viinankäyttönsä oli rajua.<br />
Eräät lotista synnyttivät lapsen upseereille. 46<br />
<strong>Saksalaisten</strong> <strong>sotilaiden</strong> läsnäolon seurauksena kemiläisten naispuolisten irtolaisten<br />
lukumäärä kasvoi viisinkertaisesti vuonna 1942. Kun tällaisia irtolaisia oli vuonna<br />
1941 alle kaksikymmentä, nousi lukumäärä noin 90:een seuraavana vuonna.<br />
Saksalaisilla sotilailla oli tapana tuoda tyttöjään siviilimajapaikkoihinsa.<br />
Houkuttimina toimivat myös tupakka, viinaa, suklaa, voi, margariini, makaronit,<br />
liha- ja kalasäilykkeet ym. kulutustarvikkeet, joita saksalaisilla sotilailla oli<br />
runsaasti. Jatkosodanaikainen seurustelutilanne Kemissä johti siihen, että sekä<br />
viranomais- että yksityistahot ryhtyivät toimenpiteisiin paikallisten naisten<br />
siveyden kohottamiseksi. Tässä tarkoituksessa naisjärjestöt järjestivät vuosina<br />
1942–43 naisten ja äitien neuvottelupäivät. Kemin kaupunkiseurakunta palkkasi<br />
puolestaan vuonna 1943 erityisen ”tyttötyöntekijän” kaupunkilaistyttöjen<br />
hengellisen kasvatuksen lisäämiseksi. 47 Syksyllä 1944 lyöttäytyi ainakin 107<br />
kemiläistä naista vetäytyvien saksalaisten mukaan. 48<br />
Oulun läänissä. Yhteensä 31 elatushakemusta eli vajaa viidesosa tuli Oulun<br />
läänistä ja niistä valtaosa Oulusta. Näitäkin lukuja voidaan verrata Oulun läänistä<br />
syksyllä 1944 saksalaisiin liittyneisiin suomalaisiin naisiin. Heitä oli Oulussa 55,<br />
43 Jestilä 1987, 35–36<br />
44 Jestilä 1987, 29–30<br />
45 <strong>Ulkomaalaisten</strong> <strong>sotilaiden</strong> <strong>lapset</strong> Suomessa 1940–48 -hanke. SaksVastaus 2. Kansallisarkisto<br />
46 MV:SO/Vastaus nro 917. Helsingin yliopiston sosiologian laitoksen kysely, MV:K34. Vastaus nro<br />
2342. Museoviraston kysely. Museovirasto<br />
47 Jestilä 1987, 33, 35–36, 38, 42, 110<br />
48 Ville Kontinen: Lemmestä, pelosta ja pakostakin. Artikkelin käsikirjoitus 2010<br />
202
Change language