Saksalaisten sotilaiden lapset. Ulkomaalaisten sotilaiden lapset ...

antanee kuitenkin joitakin viitteitä tilanteesta. Suomen Väestöliiton vuonna 1947
perustetulle avioliittoneuvolalle saapui vuosina 1948–49 noin 300 kirjettä, joista
noin 260 perheellisiltä naisilta ja loput perheellisiltä miehiltä. Kirjoittajien lasten
keskimääräinen lukumäärä oli kolmesta neljään. Kirjoittajista noin 40 kertoi
noudattamistaan ehkäisymenetelmistä. Näiden vastausten perusteella vajaa
kolmasosa oli käyttänyt erilaisia tapoja, kuten huuhteluja, kemiallisia aineita ja
kondomeja. Vajaa viidesosa oli vältellyt yhdyntää ovulaation aikoihin yleisimmän
ehkäisymenetelmän ollessa ”varovaisuus”. 166 Voitaneen olettaa tämän tarkoittaneen
useita asioita, kuten ehdotonta pidättäytymistä, yhdyntään ryhtymistä ainoastaan
ns. varmoina päivinä, yhdynnän keskeyttämistä (coitus interruptus) ja
laukeamisesta pidättäytymistä yhdyttäessä (coitus reservatur). 167 Ilmaisu
”varovaisuus” kattanee kuitenkin myös kemialliset ruiskut, huuhtelut ja kondomit,
sillä ajan tavan mukaan ko. perheenäidit ovat todennäköisesti arastelleet tällaisten
välineiden mainitsemista kirjeissään. Eräs maaseudun nainen kertoo
kokemuksistaan: ”Mies kävi lomalla, toinen lapsi syntyi 1943. Ei se mukavalta
tuntunut, mutta eihän silloin ollut mitään ehkäisyvälineitä ainakaan köyhillä
ihmisillä”. 168
Näistä syistä voitaneen olettaa ehkä vain puolen kirjoittajista tunteneen tehokkaat
ehkäisyvälineet ja omanneen myös henkilökohtaisia kokemuksia niiden käytöstä.
Aineistoa tutkineen Leena Valvanteen havainnon mukaan tietämättömyys
ehkäisyvälineiden olemassaolosta vaikutti kuitenkin olevan sangen suurta.
Ilmaisut, kuten ”olemme tässä asiassa säkissä kasvatettuja”, toistuivat usein.
Huomionarvoista on, että useat pyysivät tietoja ovulaatiokierron ajankohdan
laskemisesta ja että kondomit mainittiin vasta muiden ehkäisymenetelmien jälkeen.
Kansainvälisissä selvityksissä on todettu ns. varmojen päivien menetelmän
tyypillisen epäonnistumisasteen olevan noin neljäsosa yhdynnöistä. 169
Väestöliiton avioliittoneuvolan kirjeaineisto viittaa kokonaisuudessaan siihen, että
kondomien tuntemus naisten keskuudessa oli sotavuosinakin rajoittunutta ja että
ainoastaan suhteellisen suppealla ryhmällä heistä oli omia kokemuksia niiden
käytöstä. Sen sijaan on oletettavaa, että sekä ulkomaalaiset vapaaehtoiset että
saksalaiset sotilaat tunsivat puolestaan hyvin kondomit ja että heillä yleensä oli
myös hyvä valmius käyttää niitä seurustelussaan suomalaisten naisten kanssa.
Myös sukupuolitautitapausten sotavuosina voimakkaasti lisääntynyttä lukumäärää
voidaan pitää osoituksena siitä, että kondomien käyttö ei ollut kovin laajaa. 170
166 Valvanne 1946, 138
167 Fertility control: Overview 2001, 5529
168 MV:SO/Vastaus 498. Helsingin yliopiston sosiologian laitoksen kysely, Museovirasto, Hintikka-
Häppölä 2006, 126
169 Fertility control: Overview 2001, 5529
170 Kriget har medfört stark stegring av könssjukdomarna. Syfilisfallens antal har ökat starkt.
Hufvudstadsbladetin kirjoitus 11.12.1943, 6.000 nya syfilisfall i fjol mot 1.000 år 1940.
Hufvudstadsbladetin kirjoitus 30.11.1944, Läkarna är tacksamma för Lex veneris. Könssjukdomarna gå
nu avsevärt tillabka. Hufvudstadsbladetin kirjoitus 18.12.1944, 400 syfilisfall under januari.
Könssjukdomarna ha antagit epidemisk karaktär särskilt i Helsingfors. Nya Pressenin kirjoitus 1.3.1945
62