Saksalaisten sotilaiden lapset. Ulkomaalaisten sotilaiden lapset ...
Saksalaisten sotilaiden lapset. Ulkomaalaisten sotilaiden lapset ...
Saksalaisten sotilaiden lapset. Ulkomaalaisten sotilaiden lapset ...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
vaiennut matkastaan ja sen seurauksista ja lisäksi vielä tuhonnut matkaan liittyvät<br />
asiakirjat, kuten kirjeet, valokuvat ja päiväkirjat. Osa ei ollut kertonut<br />
sodanaikaisesta seurustelustaan ja matkastaan edes puolisolleen tai lapsilleen. 21<br />
”Aufwiedersehen Finnland” on sisällöltään liian pelkistetty pystyäkseen<br />
kuvaamaan vetäytyvään saksalaiseen sotaväkeen liittyneiden suomalaisten naisten<br />
joukkopsykoosia asianmukaisella tavalla. Elokuva idealisoi kovia kokeneita naisia<br />
pystymättä kuitenkaan kunnolla selittämään heidän vaikutteitaan, lähtömotiivejaan<br />
ja pyrkimyksiään. Teoksen pääasiallisin merkitys on sen tälle aiheelle tuoma uusi<br />
ja laaja huomio. Se on kuitenkin tehty ulkoisesti huomattavasti suotuisammassa<br />
yhteiskunnallisessa tilanteessa kuin ”Hakaristin varjo” -elokuva 19 vuotta<br />
aikaisemmin.<br />
Tutkimuskirjallisuus. 1990-luvun lopusta lähtien ovat etenkin naispuoliset tutkijat<br />
julkaisseet useita tutkimuksia, jotka sivuavat saksalaisten <strong>sotilaiden</strong> ja suomalaisten<br />
naisten välistä seurustelua. Tällaisia tutkimuksia ovat mm. Maria Lähteenmäen<br />
”Jänkäjääkäreitä ja parakkipiikoja” 22 ja Kari Virolaisen ”Elinikäinen taakka” 23<br />
vuodelta 1999 sekä Marianne Junilan ”Kotirintaman aseveljeyttä” 24 vuodelta 2000.<br />
Nämä tutkimukset ovat Pohjois-Suomesta lähtöisin olevien tutkijoiden<br />
monografioita, joihin kuuluu suppeahko jakso seurustelusta. Junilan vuonna 2008<br />
valmistunut suppeahko kirjoitus ”Eri maata – vieraiden naiset ja <strong>lapset</strong><br />
kansallisessa kertomuksessa” perustuu sekä hänen itse kokoamiin muistitietoihin,<br />
Museoviraston ja Helsingin yliopiston sosiologian laitoksen keräilytietoihin<br />
vuodelta 1988 ynnä Lapin maakuntaliiton ja Oulun maakunta-arkiston vastaaviin<br />
tietoihin vuosilta 1990 ja 1997. 25 Helsinkiläinen tutkija Anu Heiskanen julkaisi<br />
vuonna 2004 suppeahkon kirjoituksen ”Kansakunnan huonot naiset”, joka<br />
käsittelee vuosina 1944–45 vetäytyvää saksalaista sotaväkeä seuranneita<br />
suomalaisia naisia. 26 Heiskanen valmistelee väitöskirjaa samasta aiheesta.<br />
Tutkimustilanne. Suoritettu katsaus osoittaa, että saksalaisten <strong>sotilaiden</strong> ja<br />
suomalaisten naisten sodanaikaista parinmuodostusta, seurustelua ja lapsentekoa on<br />
yli viidenkymmenen vuoden aikana käsitelty jokseenkin laajalti<br />
kaunokirjallisuudessa. Ajan mittaan on tällä tavalla aiheesta kertynyt useita teoksia,<br />
jotka yhdessä muodostavat jopa kirjallisuuden pienehkön aihelajin. 1990-luvusta<br />
lähtien kaunokirjalliset esitykset ovat saaneet seurakseen niin ikään yhä kasvavan<br />
määrän muistelma- ja dokumenttikirjoja sekä TV-dokumentteja. Näiden avulla<br />
tietämys saksalaisten <strong>sotilaiden</strong> kanssa seurustelleista naisista ja heidän lapsistaan<br />
on merkittävällä tavalla lisääntynyt. Pääpaino aiheen käsittelyssä on hyvin kauan<br />
varsin vahvasti ollut kaunokirjallisuudessa ja ns. populaaridokumentoinnissa. Sen<br />
21 Virpi Suutarin kirjoitus ”Menneet eivät ole menneitä” Vihreässä langassa 5.2.2010<br />
22 Lähteenmäki 1999<br />
23 Välimäki 1999<br />
24 Junila 2000<br />
25 Junila 2008, 32–45<br />
26 Heiskanen 2004, 179–190<br />
191
Change language