Saksalaisten sotilaiden lapset. Ulkomaalaisten sotilaiden lapset ...

Sotilasarvolla mainituista sotilaista viisi oli upseereita, 16 aliupseereita ja viisi
sotilaita. Tämä tarkoittaa sitä, että viidesosa kuului upseeristoon, viidesosa niin
ikään rivimiehiin ja lähes 2/3 alipäällystöön. Jakauma vastaa hyvin sitä kuvaa, joka
on muodostunut muiden aineistojen perusteella, kuten elatusapuaineisto sekä
avioliitto- ja kihlausilmoitusaineisto.
Siviiliammateiltaan saksalaiset sotilaat kuuluivat etupäässä keskiluokkaan, sillä 24
ammattinimikkeellä mainituista neljätoista edusti tätä kerrosta. Pankkivirkailijoita
oli kaksi, kauppiaita ja konttoristeja neljä, kaksi arkkitehtiä sekä lisäksi lääkäri,
agronomi, opettaja, koneinsinööri, konemestari, veturinkuljettaja ja stevardi.
Työväestöön kuului seitsemän sotilasta, joista kuitenkin lähes jokaisella oli
ammattikoulusta: sokerileipuri, kondiittori, puuseppä, lukkoseppä, teurastaja,
sähköasentaja ja vaatturi. Ainoastaan yksi oli konepajan apulainen. Alkutuotannon
osuus oli pienehkö, sillä ainoastaan yksi sotilas oli siviiliammatiltaan maanviljelijä.
Toinen oli viininviljelijä ja osallistui samalla perheen täyshoitotoimintaan.
Vertailu elatusapua koskevan aineiston ja kyselyaineiston tietojen välillä. Kyselyn
vastausaineistoa on mielekästä verrata elatusapua koskevaan aineistoon, sillä
ilmeistä on että em. aineistot koskevat pääasiallisesti kahta eri henkilöryhmää.
Kyselyaineistosta löytyi ainoastaan 12 lapsen synnyttänyttä naista, joka haki
elatusapua. Yhteensä 188 elatusapua hakeneesta naisesta tämä vastaa 6,4 %.
Tärkeimmät erot ovat seuraavat:
- valtaosa eli 2/3 elatusapua hakeneiden naisten lapsista syntyi vuoden 1943
loppuun mennessä verrattuna ainoastaan 1/3 kyselyaineiston lapsista.
Hakemus- ja kyselyaineiston perusteella on mahdollista arvioida saksalaisten
sotilaiden lasten vuosittaista syntyvyyttä myös kokonaisuudessaan. Jos
oletetaan, että syntyi yhteensä noin 700 saksalaisten sotilaiden lasta ja että
taulukon vuodet 1941–43 kuvaavat vuosikohtaista syntyvyyttä asianmukaisella
tavalla voitaisiin päätellä lasten syntymävuosittaisen rakenteen olevan
seuraava: vuonna 1941 noin kymmenen lasta, vuonna 1942 noin 100 lasta,
vuonna 1943 noin 250 lasta, vuonna 1944 noin 220 lasta, vuosina 1945 noin
110 lasta ja vuonna 1946 enää noin 10 lasta
- elatusapua hakeneiden naisten kotipaikkakunnat kuvaavat todennäköisesti
selvästi paremmin läänikohtaista jakaumaa kuin kyselyaineisto. Tämä johtuu
siitä, että kyselyaineisto on koottu Rovaniemellä vaikuttavan Saksalaisten
sotilaiden lapset r.y. -järjestöjen yhteysverkkoa hyödyntämällä. Koska yhdistys
olettamuksen mukaan on parhaiten tavoittanut Lapin läänissä asuvat lapset,
korostuu tämän alueen osuus kyselyaineiston
tutustumispaikkakuntajakaumassa. Jos kuitenkin oletetaan, että syntyi noin 700
saksalaisten sotilaiden lasta ja että nämä jakaantuivat lääneittäin jokseenkin
samaan tapaan kuin elatusapuhakemukset, olisi Lapin läänissä syntynyt noin
216