Saksalaisten sotilaiden lapset. Ulkomaalaisten sotilaiden lapset ...
Saksalaisten sotilaiden lapset. Ulkomaalaisten sotilaiden lapset ...
Saksalaisten sotilaiden lapset. Ulkomaalaisten sotilaiden lapset ...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
edistää ruotsinkielisen väestönosan tietoisuutta perinnöllisyystekijöiden<br />
merkityksestä kansanheimon kehitykseen ja kohtaloon. Folkhälsanin<br />
äitienpalkitsemistoiminnan päällimmäisenä tavoitteena lieneekin ollut saada<br />
osapuolet harjoittamaan perinnöllisyysharkintaa parinmuodostamisessa. 62<br />
Viranomaisten ja johtavien poliittisten piirien tuella toteutettiin 1940-luvun<br />
alkuvuosista lähtien kokonaisvaltaisuutta tavoittelevaa väestöpolitiikkaa, jonka<br />
tarkoituksena oli edistää perheenmuodostamista ja syntyvyyttä lisäämällä<br />
avioliittoisuutta ja aikaista naimisiinmenoa. Tässä tarkoituksessa perustettiin<br />
Suomalaisuuden Liiton aloitteesta vuoden 1941 alussa Suomen Väestöliitto 63 ja<br />
loppuvuotena 1942 sen ruotsinkielinen rinnakkaisjärjestö Svenska<br />
Befolkningsförbundet. 64<br />
Ennen näiden yhdistysten perustamista oli perheitä tuettu mm. verohelpotusten ja<br />
palkkoihin liittyvien ns. perhelisien muodossa. Ensimmäisenä varsinaisena<br />
väestöpoliittisena toimenpiteenä alettiin vuodesta 1938 jakaa äitiysavustuksia<br />
vähävaraisille ja vuodesta 1940 jokaiselle synnyttäjälle. Avustuksen suuruus oli<br />
aluksi 450 markkaa jokaista vastasyntyneestä. Vuonna 1941 tukisumma oli 600<br />
markkaa ja vuonna 1944 tuhat markkaa. Vuosina 1938–40 jaettiin keskimäärin<br />
noin 50 800 avustusta ja vuosina 1941–42 noin 53 200 avustusta. Kun vuonna 1938<br />
kaksi kolmasosaa syntyneistä sai avustuksen, oli sen kattavuus vuonna 1942 kolme<br />
neljäsosaa. Viimeiseksi mainittuna vuotena kuitenkin 49 prosentille kaupungeissa<br />
syntyneistä lapsista maksettiin avustus maaseudun osuuden ollessa 84 %. 65<br />
Vastaperustetun Väestöliiton aloitteesta otettiin käyttöön muitakin perheen<br />
tukimuotoja. Niinpä alettiin vuonna 1941 koko maassa viettää erityistä äitienpäivää<br />
toukokuun toisena sunnuntaina ja lokakuussa 1943 vietettiin ensimmäistä kertaa ns.<br />
kodin viikkoa. Kesällä 1943 astui voimaan eduskunnan säätämä perhelisälaki,<br />
jonka tarkoituksena oli tukea perheitä, joiden lasten lukumäärä oli suuri. 66<br />
Väestöliitto perusti vuonna 1944 hankintatoimiston, joka ryhtyi välittämään<br />
perhelisätarvikkeita lapsiperheille. Lisäksi se pohjusti vuoden 1945<br />
kodinperustamislain ja vuoden 1947 lapsilisälain säätämistä, joskaan näitä<br />
tukimuotoja ei toteutettu sota-aikana.<br />
Voitaneen otaksua myös kummankin väestöliiton toiminnan jo sotavuosina<br />
edistäneen seurustelevien pariskuntien taipuvaisuutta avioitua ja hankkia lapsia.<br />
Lukumääräarvioita ei tosin ole. Väestöliittojen toimintamallit lienevät alkuvuosina<br />
62 Federley 1926<br />
63 Lento 1946, 41-85, Nieminen 1946, 86-115, Perheen puolesta 1991, Mukana elämässä 2001<br />
64 Hemmet är den primära betingelsen för samhället. Svenska befolkningsförbundet inleder sin<br />
verksamhet. Svenska Pressenin kirjoitus 4.12.1942, Familjebildarna för skänkas allt rimligt stöd.<br />
Svenska befolkningsförbundet presenterar sitt program. Arbetarbladetin kirjoitus 9.12.1942, Eklund<br />
1944<br />
65 50,000 mödrar fingo statsunderstöd 1938. Nio tiondedelar av understöden gingo till landsbygden.<br />
Hufvudstadsbladetin kirjoitus29.10.1939, Moderskapsunderstöden ha nu utdelats sju år. I norra Finland<br />
få nästan alla mödrar understöd. Hufvudstadsbladetin kirjoitus 11.11.1944, Steinby 1998, 125<br />
66 Perhelisälaki 375/1943<br />
24
Change language