Saksalaisten sotilaiden lapset. Ulkomaalaisten sotilaiden lapset ...
Saksalaisten sotilaiden lapset. Ulkomaalaisten sotilaiden lapset ...
Saksalaisten sotilaiden lapset. Ulkomaalaisten sotilaiden lapset ...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
hyväksymään minua, vaikka hän hyvin tiesi minusta jo silloin, kun alkoi<br />
seurustella äitini kanssa. Isäpuoleni sukulaiset pitivät minua kummajaisena ja<br />
joskus kuulin kysymyksen `tuoko se on´. Ulkomaalaistaustaani pilkattiin eikä<br />
suinkaan vaiettu (…) Asemani oli olla perheen vanhempi lapsi, kun uusi oli jo<br />
tulossa. Olin silloin noin neljä vuotta. Isäpuoleni antoi oikeuden käyttää<br />
sukunimeään, joten perheessä ei ollut montaa sukunimeä. En ollut otto- tai<br />
kasvattilapsi, minulle oli vain annettu oikeus käyttää isäpuoleni sukunimeä. Muita<br />
oikeuksia ei sitten ollutkaan (…) Äitini oli, valitettavasti, täysin kykenemätön<br />
pitämään puoliani ankaraa ja ilkeää sisäpuoltani vastaan. Hän pelkäsi, vaikka<br />
miehensä ei koskaan fyysisesti äitiäni pahoinpidellyt, henkisesti sitä enemmän”. 231<br />
Rovaniemen maalaiskunnassa syntynyt lapsi oli aluksi au-äitinsä luona ja samalla<br />
mummo oli ”kaikki kaikessa”. Äiti meni sodan jälkeen naimisiin ja perusti<br />
uusperheen, jossa isäpuoli adoptoi lapsen. Uusperheessä lapsen taustasta vaiettiin<br />
ja se salattiin. Kasvatusisä suhtautui lapseen nuivasti ja vähätellen. 232 Kemissä<br />
syntyneen lapsen äiti meni sodan jälkeen naimisiin suomalaisen miehen kanssa.<br />
Tämä oli kommunisti ja suhtautui torjuvasti lapseen, joskin miehen muu suku<br />
kohteli lasta kuin perheen jäsentä. Lapsi kertoo kokemuksistaan: ”Minun annettiin<br />
ymmärtää, että olin adoptoitu ja sukunimi vaihdettiin (…) Kaikki oli kuitenkin<br />
silmänlumetta. Minulla oli vain nimenkäyttöoikeus, ei muuta”. Vuonna 1952 syntyi<br />
sisarpuoli, jolle lapsi oli kuin ”pikkuäiti” ja kovin työllistetty kodinhoidollisissa<br />
asioissa. 233<br />
Erään Pohjois-Suomessa syntyneen lapsen äiti toimi kotiapulaisena ja<br />
maanviljelijänä. Ilmavoimien autokuljetustehtävissä palveleva saksalainen isä olisi<br />
syksyllä 1944 halunnut naisen lähtevän hänen mukaansa Norjaan, mutta nainen<br />
päätti jäädä Suomeen. Au-äiti meni sodan jälkeen naimisiin alkoholia käyttävän<br />
suomalaisen miehen kanssa, jonka suhtautuminen lapseen vaihteli. Lapsi kertoo<br />
tunteneen itsensä ”kuin au-lapsi ja sukunimi oli äidin. Puolisisarukset ovat<br />
nuorempia. Olemme kasvaneet yhdessä kuin sisarukset”. Äiti kertoi jotain, ”mutta<br />
isäpuoleni mustasukkaisuuden takia oli salaperäisyyksiä”. 234 Vaasassa syntyneen<br />
lapsen äiti meni naimisiin suomalaisen miehen kanssa ja lapsi otettiin silloin<br />
lastenkodista uusperheeseen. Tästä lapsi kertoo: ”Isäpuoli oli ankara. Hänen<br />
siskonsa tuomitsi minut jo huoraksi vaikka olin vielä lapsi, olinhan saksalaisen<br />
äpärä. Äiti ei ehkä osannut rakastaa minua, kun oli pettynyt rakkaudessaan ja olin<br />
ikuinen muistutus siitä”. 235<br />
Saksassa synnyttänyt nainen lähti lapsensa kanssa Suomeen vuonna 1945, jolloin<br />
isoäiti otti lapsen hoitoonsa. Myös äidin sisaret pitivät huolta lapsesta. Nainen meni<br />
vuonna 1954 uudestaan naimisiin. Aviomies ei aluksi hyväksynytkään lasta, joka<br />
231 <strong>Ulkomaalaisten</strong> <strong>sotilaiden</strong> <strong>lapset</strong> Suomessa 1940–48 -hanke. SaksVastaus 25. Kansallisarkisto<br />
232 <strong>Ulkomaalaisten</strong> <strong>sotilaiden</strong> <strong>lapset</strong> Suomessa 1940–48 -hanke. SaksVastaus 8. Kansallisarkisto<br />
233 <strong>Ulkomaalaisten</strong> <strong>sotilaiden</strong> <strong>lapset</strong> Suomessa 1940–48 -hanke. SaksVastaus 28. Kansallisarkisto<br />
234 <strong>Ulkomaalaisten</strong> <strong>sotilaiden</strong> <strong>lapset</strong> Suomessa 1940–48 -hanke. SaksVastaus 40. Kansallisarkisto<br />
235 <strong>Ulkomaalaisten</strong> <strong>sotilaiden</strong> <strong>lapset</strong> Suomessa 1940–48 -hanke. SaksVastaus 21. Kansallisarkisto<br />
260
Change language