Saksalaisten sotilaiden lapset. Ulkomaalaisten sotilaiden lapset ...
Saksalaisten sotilaiden lapset. Ulkomaalaisten sotilaiden lapset ...
Saksalaisten sotilaiden lapset. Ulkomaalaisten sotilaiden lapset ...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Lukijalle<br />
<strong>Ulkomaalaisten</strong> <strong>sotilaiden</strong> <strong>lapset</strong> 1940–48 Suomessa -hanke perustettiin<br />
valtioneuvoston kanslian ja Kansallisarkiston toimesta vuodenvaihteessa 2009–10<br />
vuoden mittaiseksi tutkimushankkeeksi. Keskeisenä aloitteentekijänä hankkeelle<br />
oli Rovaniemellä vaikuttava <strong>Saksalaisten</strong> <strong>sotilaiden</strong> <strong>lapset</strong> r.y., jonka kanssa<br />
Kansallisarkisto on ollut jatkuvassa yhteistyössä. Onkin luonnollista, että<br />
saksalaisten <strong>sotilaiden</strong> <strong>lapset</strong> ovat Kansallisarkiston tutkimustoiminnan<br />
keskipisteenä, sillä juuri nämä <strong>lapset</strong> ovat lukumäärältään selvästi suurin ryhmä<br />
vuosina 1940–48 syntyneiden ulkomaalaisten <strong>sotilaiden</strong> lapsista. Kansallisarkisto<br />
toteutti kuitenkin hankkeen kiinnittämällä huomiota myös em. ajanjakson muihin<br />
vastaaviin lasten ryhmiin eli ulkomaalaisten vapaaehtoisten, neuvostosotavankien<br />
ja liittoutuneiden valvontakomission lapsiin.<br />
Tämän niteen ensimmäinen kirjoitus tarkastelee väestötilastojen pohjalta<br />
ulkomaalaisten <strong>sotilaiden</strong> jättämiä jälkikasvun jälkiä suomalaiseen yhteiskuntaan.<br />
Kirjoituksessa huomioidaan kaikki em. ulkomaalaisten <strong>sotilaiden</strong> lasten ryhmät.<br />
Muuten nide otsikon mukaan keskittyy yksinomaan saksalaisten <strong>sotilaiden</strong><br />
seurusteluun suomalaisten naisten kanssa ja heidän lapsiinsa. Toinen kirjoitus<br />
valaisee saksalaisten <strong>sotilaiden</strong> ja suomalaisten naisten välisiä sodanaikaisia<br />
avioliittoja ja kihlauksia Saksan harjoittaman rotupolitiikan varjossa. Kolmas ja<br />
laajin kirjoitus käsittelee seurustelevien saksalaisten <strong>sotilaiden</strong> ja suomalaisten<br />
naisten taustoja sekä heidän yhteisten lastensa elämänvaiheita. Lisäksi erillisissä<br />
kirjoituksissa on kiinnitetty huomiota Saksan ja Suomen välille kesäkuusta 1944<br />
saatuun em. lasten elatusasioita koskevaan sopimukseen sekä saksalaisten<br />
<strong>sotilaiden</strong> miehitetyssä Itä-Karjalassa ns. kansallisten naisten kanssa siittämiin<br />
lapsiin.<br />
Viimeisen kirjoituksen aiheena on seurustelevia suomalaisia naisia käsittelevät<br />
pilkkalaulut, jotka jatkosodan vuosina saavuttivat suuren suosion suomalaisten<br />
rintama<strong>sotilaiden</strong> keskuudessa. Alun perin tarkoituksena oli paneutua<br />
huomattavasti laajemmin saksalaisten <strong>sotilaiden</strong> ja suomalaisten naisten<br />
seurustelua koskevaan neuvostopropagandaan. On arvioitu, että juuri tässä<br />
suhteessa neuvostopropaganda oli poikkeuksellisen tehokasta ja onnistui varsin<br />
hyvin tarkoituksessaan vahvistaa suomalaisissa rintamamiehissä kytevää epäluuloa<br />
em. sotilaita ja heidän naisystäviään kohtaan. Ajanpuutteen vuoksi<br />
neuvostopropagandaa käsittelevää jaksoa ei kuitenkaan saatu syvennettyä.<br />
Vaikka kirjateoksen alkuperäistä suunnitelmaa ei sellaisenaan pystyttykään<br />
toteuttamaan, on kuitenkin syntynyt laajahko, järjestelmällinen ja lähtötilanteeseen<br />
verrattuna huomattavasti tarkempi kuva tutkituista ilmiöistä.<br />
5
Change language