Saksalaisten sotilaiden lapset. Ulkomaalaisten sotilaiden lapset ...

Albertus -yliopistossa 500 kuuntelijalle ja 16 muussa Saksan kaupungissa. 91
Lybeckissä toimiva Nordische Gesellschaft oli kutsunut hänet esitelmöimään
aiheesta. Kirjoituksessaan Pesonen selosti suomalaisten pituutta, pääkallon muotoa
sekä silmien ja hiusten väriä koskevia tutkimustuloksia. Hän päätyi siihen, että
voittopuolisesti pohjoisia rotutyyppejä (überwiegen nordische Typen) oli Suomessa
11,1 % väestöstä, vaaleita sekatyyppejä (helle Mischtypen) 14,6 %,
voittopuoleisesti itäbalttilaisia rotutyyppejä (überwiegen ostbaltische Typen) 15,2
%, keskitummia tyyppejä (mitteldunkle Typen) 31,9 %, tummia sekatyyppejä
(dunkle Mischtypen) 22,3 % ja tummia tyyppejä (dunkle Typen) 4,9 %. 92 Keväällä
1944 ilmestyi ns. Itämerenpiirin julkaisemassa Nordlicht -lehdessä Pesosen
kirjoitus ”Die rassischen Bestandteile des finnischen Volkes” (Suomen kansan
rotuainekset). Tämä oli kansanomaisempi ja hieman pelkistyneempi versio
edellisestä kirjoituksesta. Tässä versiossa Pesosen korosti, että Suomen asukkaista
vaaleiden rotujen osuus oli yhteensä noin neljäsosa. Kokonaan tummia oli
puolestaan vain kahdeskymmenesosa. Tämä tarkoitti siten sitä, että loput
asukkaista eli noin 70 % ei kuulunut mihinkään varsinaiseen rotuun. Heidän
joukossaan oli kuitenkin paljon vaaleita ja myös keskitummia.
Tummuus ei kuitenkaan Pesosen selityksen mukaan voinut johtua saamelaisista,
mustalaisista tai juutalaisista, sillä heitä oli vain noin 2 100, 2 000 ja 1 600.
Tummat rotuainekset johtuivat osittain valloonien ja alpiinisen rodun edustajien
muutosta Suomen alueelle, mutta myös venäläisten tunkeutuminen Suomeen oli
jättänyt rodulliset jälkensä väestöön. Pesosen kummankin kirjoituksen sävy oli
hyvin säyseä eivätkä esitykset suoranaisesti arvostelleet saksalaisten suomalaisia
koskevia rotukäsityksiä. Silti kirjoitukset ikään kuin välillisesti torjuivat
järjestelmällisellä tavalla suomalaisia koskevia ennakkoluuloisia ja vääristeleviä
käsityksiä. Pesosen pyrkimyksenä oli täten lunastaa suomalaisillekin oma
paikkansa Saksan hallituksen rotukäsityksissä.
Pesonen päätteli suomalaisten, kuten maailman kaikkien muidenkin kansojen,
olevan rodullisessa mielessä sekakansa (Mischvolk), joskin sen rodulliset ainesosat
suurimmilta osilta olivat eurooppalaisia: ”Koska Suomen kansa on tuhannen
vuoden pitkän ajan ollut vilkkaassa sivistyksellisessä ja taloudellisessa
kosketuksessa länsimaiden sivistyskansoihin, on se rodullisesti myös
samankaltainen. Se muodostaa ei ainoastaan sivistyksellisessä, vaan myös
rodullisessa suhteessa lännen etuvartion”. 93
Vuonna 1943 Saksan Oberkommando der Wehrmacht julkaisi Suomessa oleville
saksalaisille sotilaille tarkoitetun opaskirjan. Sen nimi oli ”Der Norden.
Allgemeinbildender Sonderlehrgang. 2. Teil. Finnland und Lappland”. 94 Se
ilmestyi laajassa julkaisusarjassa ”Schriftenreihe Soldatenbriefe zur
91 Pesonen 1992, 37–39, Hietala 2006, 122
92 Pesonen 1942, 66–89
93 Pesonen 1944, 32–35
94 Der Norden. Allgemeinbildender Sonderlehrgang. 2. Teil. Finnland und Lappland 1943
146