Saksalaisten sotilaiden lapset. Ulkomaalaisten sotilaiden lapset ...
Saksalaisten sotilaiden lapset. Ulkomaalaisten sotilaiden lapset ...
Saksalaisten sotilaiden lapset. Ulkomaalaisten sotilaiden lapset ...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
aikakauslehden Suomi-numerossa julkaistiin lokakuussa 1941 kielitieteilijä Arno<br />
Busseniuksen kirjoitus ”Der finnische Volkscharakter”. Kirjoituksessa hän painotti<br />
suomalaisen kansanluonteen yhteyttä suomalaisen ja germaanisen veren laajaan<br />
sekoittumiseen: ”Itäbalttilaisen tyypin rinnalla on kuten tunnettua myös<br />
pohjoismainen (rotu) varsin laajalti levinnyt Suomessa” (Neben dem ostbaltischen<br />
Typus ist bekanntlich in Finnland auch der nordische sehr stark verbreitet). 82<br />
Kirjallisuustieteen professori V.A. Koskenniemi julkaisi vuonna 1941 kirjan<br />
”Finnland. Schild des Nordens”. Hänen mukaansa suomalaiset olivat rodullisesti<br />
muiden pohjoiseurooppalaisten heimojen läheistä sukua, ja heidän tehtävänään oli<br />
toimia Pohjolan sotilaallisena ja sivistyksellisenä kilpenä itää vastaan. 83<br />
Saksan Ahnenerben palveluksessa ollut Yrjö von Grönhagen katsoi vuonna 1942<br />
suomalaisten kuuluvan rodullisesti läntiseen ja pohjoiseen eurooppalaiseen rotuun<br />
(zum Westen und Norden Europas). Lausunto koski suomalaisia yleensä eikä<br />
ainoastaan Lounais-Suomen asukkaita. 84<br />
Vuonna 1942 ilmestyi sekä Suomessa että Saksassa teos ”Waffenbrüder Finnland.<br />
Ein Buch für die deutschen Soldaten in Finnland”. Teoksen julkaiseminen oli<br />
ulkopoliittinen merkkitapahtuma, sillä sen esipuheet olivat kirjoittaneet Saksan<br />
rotuideologin ja valloitettujen itäalueiden valtakunnanministerin Alfred Rosenberg<br />
sekä presidentti Pehr Evind Svinhufvud. Lyhyissä saatekirjoituksissa ei ollenkaan<br />
kajottu rotukysymyksiin, vaikka niissä kylläkin käsiteltiin jatkosodan aseveljeyden<br />
esihistoriaa. Teoksen toimituskunnan muodostivat Valtion tiedotuslaitoksen<br />
ulkomaanosaston virkailija dosentti Anitra Karsten, VTL:n perustaman<br />
Uutistoimisto Finlandian johtava kirjailija kapteeni Jaakko Leppo, Itsenäisyysliiton<br />
vt. puheenjohtaja Örnulf Tigerstedt ja Saksan Suomeen sijoitetun Propaganda-<br />
Kompanien kirjeenvaihtaja Sonderführer Heinz Hünger. Osallisena oli myös<br />
Lappland-Kurierin päätoimittaja tri Arthur Ruppert. Teoksen julkaisemista tuki<br />
lisäksi Suomalais-Saksalainen Seura. 85<br />
Waffenbrüder Finnland -teoksen sisällöstä vastasi yli 40 oletettavasti<br />
saksalaismielistä suomalaista, jotka olivat etupäässä eri alojen asiantuntijoita ja<br />
kirjailijoita. Ainoa henkilö, joka käsitteli kysymystä suomalaisten rotutaustasta, oli<br />
kuitenkin Helsingin yliopiston germanistiikan professori Tor Evert Karsten.<br />
Vaikka hänen sanomansa oli selkeä, kirjoitusta leimasi sanallinen säyseys. Karsten<br />
luultavasti vältti ilmaisuja, jotka olisivat voineet loukata suomenkielisiä. Karsten<br />
oli syntynyt Orivedellä ja opiskellut mm. Saksassa, ja hänellä oli saksalaisia<br />
sukujuuria. Hänen mukaansa Suomessa oli tapahtunut ”laaja germaanisen veren<br />
sulautuminen” ja viittasi bakteriologian ja serologian professori Oswald Renkosen<br />
(Streng) suorittamiin veriryhmätutkimuksiin. Näiden perusteella voitiin päätellä,<br />
että Suomen suomalaisten ja Ruotsin ruotsalaisten välillä oli huomattavasti<br />
82 Bussenius 1941, 24<br />
83 Koskenniemi 1941, 12–15<br />
84 von Grönhagen 1942, 20–38<br />
85 Tri Arthur Ruppertin saatesanat. Waffenbrüder Finnland 1942<br />
143
Change language