09.02.2015 Views

Saksalaisten sotilaiden lapset. Ulkomaalaisten sotilaiden lapset ...

Saksalaisten sotilaiden lapset. Ulkomaalaisten sotilaiden lapset ...

Saksalaisten sotilaiden lapset. Ulkomaalaisten sotilaiden lapset ...

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

Avioerot. Varsinaisina sotavuosina avioerojen lukumäärä kasvoi voimakkaasti.<br />

Tästä lisäyksestä huolimatta avioerojen lukumäärä jäi suhteellisen vähäiseksi.<br />

Kokonaisuutena avioerot eivät täten kovin suuressa määrin vaikuttaneet<br />

vähentävästi syntyvyyteen. Eronneet naiset synnyttivät lisäksi avioituessaan<br />

uudestaan lapsia tai muussa tapauksessa au-lapsia.<br />

Varsinkin miesten kaatumiset, poissaolot ja lomavuorot selittävät syntyvyyden<br />

vaihtelua. Asevelvollisten miesten poissaolot, paluut kotiinsa ja armeijan<br />

noudattama vuorolomajärjestelmä ovat ne tekijät, jotka etenkin selittävät<br />

sotavuosien syntyvyyden laskua, nousua ja yleisemmin vuosikohtaisia vaihteluita.<br />

Talvisodassa palvelukseen kutsuttiin noin 350 000 miestä, jotka alkusyksystä 1939<br />

alkukesään 1940 olivat eri sijoituspaikoissaan. Heistä kaatui tai katosi lisäksi noin<br />

24 000 ja vielä muiden kotiuttamisen jälkeen oli heitä noin 60 000 jatkuvasti eri<br />

sijoituspaikoissa. Nämä laajat ja pitkäaikaiset poissaolot selittävät syntyvyyden<br />

merkittävän notkahduksen vuonna 1941, sillä suurella määrällä miehiä ei vuoden<br />

1940 neljästä viiteen ensimmäisen kuukauden aikana ollut mahdollisuuksia<br />

seurustella vaimojensa ja koti- ja asuinpaikkakuntiensa naisten kanssa. Kun<br />

naimatilaisuuksia vuoden 1940 aikana lienee vuositasolla ollut selvästi vähemmän<br />

asevelvollisten keskuudessa, vuoteen verrattuna 1939 väheni syntyvyys<br />

kuudesosalla.<br />

Syntyvyyden kohentuminen vuonna 1941 johtui siitä, että suuri osa asevelvollisista<br />

kotiutettiin keväästä 1940 lähtien ja he pääsivät täten taas vaimojensa luo ja<br />

tapailemaan koti- ja asuinpaikkojensa naisia. Vuositason naimatilaisuuksien<br />

vähentymisestä huolimatta valtaosalla nuorehkoista miehistä oli mahdollisuus<br />

seurustella naistensa kanssa keväästä 1940 lähtien aina alkukesään 1941.<br />

Seurauksena tästä oli syntyvyyden kasvu reilulla kolmasosalla vuonna 1941.<br />

Kun syntyvyys vuonna 1942 taas notkahti, syynä oli yhteensä noin 550 000 miehen<br />

kutsuminen aseisiin alkukesästä 1941 lähtien. Nuorehkojen miesten laajamittainen<br />

mobilisointi vähensi loppuvuodeksi merkittävästi naimatilaisuuksia, ja sen<br />

välttämätön seuraus oli syntyvyyden lasku vajaalla kolmanneksella vuonna 1942.<br />

Tämän jälkeen syntyvyys ei enää laskenut, sillä asemasotavaiheen aikana miehiä<br />

sekä kotiutettiin että he pääsivät jokseenkin säännöllisesti kotilomille. Lomat<br />

mahdollistivat lasten siittämisen kotipuolessa sillä seurauksella, että syntyvyys<br />

lisääntyi viidenneksellä vuonna 1943. Vuoden 1944 osalta syntyvyys lisääntyi enää<br />

ainoastaan vähäisesti johtuen siitä, että kesän 1944 torjuntataisteluissa tarvittiin<br />

taas suurempi määrä miehiä. 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen jälkeen<br />

kotiutettiin suurehko määrä miehiä pitkin syksyä 1944. Kun rauhanteon jälkeen oli<br />

taas runsaasti naimatilaisuuksia, nousi syntyvyys neljänneksellä vuonna 1945.<br />

Yhteistä näissä vaiheluissa on, että ulkomaalaisten <strong>sotilaiden</strong> osuus on ainoastaan<br />

vähäinen eikä juuri ollenkaan vaikuttanut vaihteluihin, joiden pääperusteena on<br />

suomalaisten nuorehkojen miesten poissa tai läsnä olo naisten keskuudessa.<br />

72

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!