Saksalaisten sotilaiden lapset. Ulkomaalaisten sotilaiden lapset ...
Saksalaisten sotilaiden lapset. Ulkomaalaisten sotilaiden lapset ...
Saksalaisten sotilaiden lapset. Ulkomaalaisten sotilaiden lapset ...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Noin 11 000 norjalaista naista lienee vuosina 1941–45 synnyttänyt lapsen, kaksi<br />
lasta tai useammankin maassa palvelleelle saksalaiselle sotilaalle. Vaikka useat<br />
tuhannet pariskunnat olisivat todennäköisesti halunneet mennä naimisiin, onnistui<br />
lopulta vain noin 500 eli 5 % aikeissaan varsinaisena sota-aikana. Jos oletetaan,<br />
että noin 700 suomalaisnaista synnytti vuosina 1941–45 lapsen saksalaiselle<br />
sotilaalle ja naimisiin menneiden lukumäärä oli kokonaisuudessaan 40–50, olisi<br />
vastaava osuus Suomessakin ollut noin 5 %. Näyttäisi siis siltä, ettei avioliiton<br />
solmiminen saksalaisen sotilaan ja suomalaisen naisen välillä ollutkaan<br />
hankalampaa kuin saksalaisen sotilaan ja norjalaisen naisen kesken. Ottaen<br />
huomioon, että saksalaisilla vaikuttajapiireissä lienee ollut enemmän epäilyjä<br />
suomalaisten kuin norjalaisten naisten rodullisen kelpoisuuden suhteen, tämä on<br />
yllättävä havainto. On kuitenkin todettava, että saksalaisten <strong>sotilaiden</strong> avioliittoja<br />
suomalaisten naisten kanssa vähintäänkin siedettiin, eivätkä ne olleet<br />
periaatteellisesti mahdottomia, vaikka naisia tosiasiallisesti lienee pidetty<br />
vähempiarvoisina suomalais-ugrilaisen väestöaineksen edustajina.<br />
Yksi syy siihen, että Suomessa hyväksyttiin suhteellisesti yhtä paljon<br />
avioliittohakemuksia kuin Norjassa, lienee ruotsinkielisten naisten suurehko osuus<br />
hakijoista. Avioliittoilmoitusten perusteella näyttäisi siltä, että noin ⅔ naimisiin<br />
menneistä suomalaisista naisista saattoi olla ruotsinkielisiä ja vastaavasti ⅓<br />
suomenkielisiä. Tähän arvioon liittyy kuitenkin erinäisiä epävarmuustekijöitä, sillä<br />
nimen muoto ei välttämättä suoranaisesti kerro kielitaustaa. Muutamat Helsingin<br />
saksalaiseen seurakuntaan kuuluneet naiset lienevät olleet sekä saksan- että<br />
ruotsinkielisiä. Koska avioliittoilmoituksia on seulottu ainoastaan osasta<br />
sanomalehtiä, on todennäköistä, että muutama avioliittoilmoitus on jäänyt<br />
huomaamatta – tosin myös ruotsinkielisistä sanomalehdistä on seulottu ainoastaan<br />
osa. Näistä varauksista huolimatta on todettava, että huomattava osa löydetyistä<br />
avioliittoilmoituksista julkaistiin Hufvudstadsbladetissa, ja ajanjakson<br />
kielipoliittiset suhteet huomioon ottaen tämä seikka viestii selvästä kytkennästä<br />
ruotsinkielisyyteen. Jotkut naimaluvan saaneista suomenkielisistä naisista lienevät<br />
tulleet perheistä, jotka vuosisadan alussa tai myöhemmin olivat vaihtaneet<br />
alkuperäisen ruotsinkielisen sukunimensä suomenkieliseen sukunimeen. Koska<br />
hakijoiden oli selvitettävä sukujuurensa ainakin isovanhempiin asti, on tieto<br />
entisestä ruotsinkielisestä sukunimestä näissä tapauksissa saattanut edesauttaa<br />
hakemusta.<br />
Joka tapauksessa sanomalehtien avioliittoilmoitusten kielijakauma poikkeaa<br />
selvästi kihlausilmoitusten vastaavasta jakaumasta. Samat varaukset koskevat niin<br />
kihlaus- kuin avioliittoilmoituksiakin. Syntyy vaikutelma, että saksalaiset tahot<br />
hyväksyivät herkemmin saksalaisen sotilaan kanssa seurustelevan ruotsinkielisen<br />
naisen avioliittohakemuksen kuin hakemuksen, jossa hakija oli suomenkielinen<br />
nainen.<br />
Seulotun avioliitoja koskevan ilmoitusaineiston perustella on tehty johtopäätös, että<br />
naimisiin menneet saksalais-suomalaiset pariskunnat edustivat keskiluokkaa ja<br />
hyviä yhteyksiä Saksan puoluepiireihin, valtion johtoelimiin sekä Wehrmachtin<br />
165
Change language