Saksalaisten sotilaiden lapset. Ulkomaalaisten sotilaiden lapset ...
Saksalaisten sotilaiden lapset. Ulkomaalaisten sotilaiden lapset ...
Saksalaisten sotilaiden lapset. Ulkomaalaisten sotilaiden lapset ...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Eräät Saksaan päätyneet suomalaiset naiset saattoivat pärjätä muita paremmin.<br />
Tällainen oli syyskuussa 1944 Oulusta aluksella Saksaan lähtenyt<br />
pietarsaarelaisnainen Inga Schneider (os. Hjelm). Lähtönsä jälkeen hän tosin tapasi<br />
saksalaisen aviomiehensä Peter Schneiderin vasta toukokuussa 1946, kun mies<br />
vapautui yhdysvaltalaisesta sotavankeudesta. Tässä tapauksessa ero kesti noin 20<br />
kuukautta. Aviovaimo jäi asumaan miehen vanhempien maatilalle, joka ei joutunut<br />
ilmapommitusten kohteeksi tai taistelujen tapahtumapaikaksi. Tilalla oli sodan<br />
jälkeen köyhää, mutta perhe ei kärsinyt varsinaista hätää. Ruoka riitti sekä<br />
aviovaimolle että hänen kansaan Saksaan lähteneille pikkusiskoille, sillä maatila<br />
pystyi jatkuvasti tuottamaan riittäväsi elintarvikkeita. 146<br />
Satojen naisten palattua vuosina 1945–48 Suomeen odotti vielä Palaavien<br />
suomalaisten leiri Hangossa, jossa useat sadat palaavat naiset lienee kokeneet<br />
kohtelun nöyryyttäväksi, ennen kuin he lopulta pääsivät joko kotipaikkakunnalleen,<br />
sukulaistensa tai tuttujensa luo tai joutuivat aivan vieraaseen paikkaan. Marianne<br />
Junila onkin katsonut, että saksalaisten <strong>sotilaiden</strong> suomalaisista naisystävistä<br />
kaikkein rankinta oli niillä naisilla, jotka syksyllä 1944 lähtivät saksalaisten<br />
mukaan. 147<br />
Tukanajot ja muut kovistelut. Useat saksalaisten <strong>sotilaiden</strong> kanssa seurustelleet<br />
suomalaiset naiset joutuivat joko syksyllä 1944 tai vuonna 1945 joidenkin<br />
rangaistustoimenpiteiden kohteeksi. Tästä suomalaisten <strong>sotilaiden</strong> ja kyläläisten<br />
suorittamasta omavaltaisesta menettelystä ei ole kovin paljon tietoa eikä myöskään<br />
tiettävästi viranomaisten asiakirjoja. Sen sijaan muistelmissa on satunnaisia<br />
mainintoja ilmiöstä. Päämajan valvontaelimen tilannekatsauksessa lokakuun 1942<br />
tilannekatsauksen mukaan ”suomalaisten <strong>sotilaiden</strong> yleisenä ajatuksena tuntuu<br />
olevan: `Tukka pois saksalaisten kanssa liikkuvilta naisilta´, mitä ajatusta ei<br />
sentään ole yritetty toteuttaa”. 148 Ajatus lienee kuitenkin jäänyt kytemään. Ainakin<br />
Rovaniemellä oli saksalaisten <strong>sotilaiden</strong> kanssa seurustelevia tyttöjä uhkailtu<br />
”kaljuksi ajamisella”. 149<br />
Suomalaisten joukkojen valloittaessa Torniota lokakuun alussa 1944 he saivat<br />
eräästä kellarista vangiksi neljä kovaa vastutusta tehnyttä saksalaista upseeria ja<br />
viisi suomalaista naista. Tästä kertoo sotamiehenä mukana ollut Eero Juvonen: ”…<br />
aseveljet vain riisuttiin aseista ja tarkastettiin ja oli sillä selvä. Mutta<br />
mieleenpainuvana seikkana jäi mieleen näiden suomalaisten aseveljien naisten<br />
aseista riisuminen. Se tapahtui, sellaisen aseveli Hirvelän ison kauhavalaisen<br />
puukon ansiosta. Tämä Hirvelä nimittäin otti näitä naisia kaikkia tukkapäästä kiinni<br />
ja sahas sillä tylsällä puukollaan niiltä tukan pois, ettei siihen jäänyt kovin pitkää<br />
146 Sundquist 2008, 251–253<br />
147 Junila 2008, 37<br />
148 EK-Valpo. Rötöksiä ja epäkohtia (sotilaitten y.m.). Kansio 603. Kansallisarkisto, Lähteenmäki 1999,<br />
121<br />
149 Ylimartimo 2001, 136<br />
238
Change language