Saksalaisten sotilaiden lapset. Ulkomaalaisten sotilaiden lapset ...

syntyi 1 118 au-lasta, oli vastaava luku vuosien 1943–45 osalta 1 293 eli 175
enemmän (+ 15,6 %). Näissäkin tapauksissa lukumäärät jäivät kuitenkin
jokseenkin vähäisiksi.
Helsingin kaupunki on jätetty pois tarkastelusta syystä, että syntyneiden lasten
lukumäärä oli sotavuosinakin suurehko eikä olettamuksen mukaan ole mahdollista
erottaa erityisesti saksalaisten sotilaiden siittämiä lapsia muista au-lapsista. Tosin
vuosittaiset luvut Helsingissäkin vaihtelivat. Siellä syntyi vuosina 1940–42
yhteensä 1 411 au-lasta vastaavan luvun ollen vuosina 1943–45 1 486. Mitään
kovin merkittävää lisäystä ei täten esiintynyt.
Valtaosa suomalaisten naisten kanssa seurustelleista saksalaisista sotilaista tapaili
vapaita neitejä, muita naimattomia naisia tai sotaleskiä. Sitä, missä määrin heidän
seurustelunsa kohdistui jo avioliitossa suomalaisen miehen kanssa oleviin naisiin,
ei ole pääteltävissä väestötilastojen perusteella. Tällaista seurustelua esiintyi, mutta
oletettavasti saksalaisten näiden rouvien kanssa siittämien lasten lukumäärä ei liene
kovin suuri, ehkä kokonaisuudessaan pikemmin muutamia kymmeniä kuin satoja.
Sosiaaliministeriön virkailija Aune Mäkinen-Ollinen totesi toukokuussa 1943, että
Suomen sosiaalitahoilla oli ainoastaan hajatietoja aviottomista lapsista saksalaisten
sotilaiden oleskeluseuduilla. Petsamon aluelääkäri tiesi yhdeksän tapausta,
Rovaniemellä tiedossa oli niin ikään yhdeksän tapausta. Oulun lastenvalvoja tunsi
kaksi varmaa tapausta ja epäili neljässä tapauksessa saksalaisia sotilaita makaajiksi.
Kemissä tunnettiin kaksi tapausta eli viranomaisille oli kulkenut tietoja yhteensä
26:sta saksalaisten sotilaiden siittämästä lapsesta, joista kuitenkin kaksi oli kuollut.
Mäkinen-Ollinen kertoi tosin, että ”lastenvalvojain ilmoituksen mukaan saattaa
näitä tapauksia kuitenkin olla huomattavasti enemmän, mutta niitä salataan, koska
osa äitejä on ns. hyvien perheitten tyttäriä, jotka tulevat toimeen elatusapua
hakematta, osa niin hyvätuloisia naisia, että he eivät tarvitse eivätkä halua
yhteiskunnan apua omien ansioittensa suuruuden johdosta”. 156 Vuoteen 1945
mennessä sosiaaliministeriön tietoon tuli yhteensä 188 saksalaisten sotilaiden
siittämää lasta. Näistä 25,5 % oli Lapin läänissä, 16,5 % Oulun läänissä, niin ikään
16,5 % Uudenmaan läänissä 12,2 % Turun ja Porin läänissä, 5,9 % Vaasan
läänissä, 3,7 % Hämeen läänissä ja 2,7 % Viipurin läänissä. Lisäksi tieto
asuinpaikasta puuttui 31 tapauksessa . 157
Loppupäätelmänä voidaan täten todeta saksalaisten sotilaiden siittämän jälkikasvun
näkyvän erityisesti Pohjois-Suomen sekä Suomen- ja Pohjanlahden
paikkakuntakohtaisissa väestötilastoissa. Näiden lasten lukumäärä näyttää
kuitenkin olevan aikaisemmin arvioitua huomattavasti vähäisempää, sillä
tilastotiedot viittaavat koko maan osalta ainoastaan muutamiin satoihin. Samaan
arvioon saksalaislasten (tyskebarn) suuruusluokasta päätyivät myös Suomen
viranomaiset loppuvuotena 1945. Tämän mukaan viranomaisten tiedossa Suomessa
156 Mäkinen-Ollinen 1943, 3
157 Saksalaisten sotilashenkilöiden Suomessa avioliiton ulkopuolella syntyneet lapset 1942–1945.
Lastensuojelutoimiston arkisto Hb:2, Sosiaaliministeriö, Kansallisarkisto
56