Saksalaisten sotilaiden lapset. Ulkomaalaisten sotilaiden lapset ...
Saksalaisten sotilaiden lapset. Ulkomaalaisten sotilaiden lapset ...
Saksalaisten sotilaiden lapset. Ulkomaalaisten sotilaiden lapset ...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
asettivat avioliiton selväksi ja ehdottomaksi ehdoksi, ettei saksalaisen sotilaan lasta<br />
otettaisi solmittavaan avioliittoon. 225<br />
Tosinaan uusperheen kokoaminen onnistui hyvin, kuten Petsamon Salmijärvellä<br />
syntynen lapsen tarina osoittaa. Lapsi asui aluksi au-äitinsä ja vanhemman<br />
velipuolensa luona köyhissä oloissa, sillä isovanhemmat olivat kuolleet. Äiti meni<br />
vuonna 1950 uudestaan naimisiin huolehtivaisen miehen kanssa. Lapsen kertoman<br />
mukaan ”isäpuoleni oli hyvä ihminen ja kasvatti rakkaudessa (…) olin uuden<br />
miehen kasvatuslapsi perheessä. Sain sukunimen isäpuoleltani”. 226 Temmeksellä<br />
syntynyt lapsi kertoo äidin olleen yksinhuoltaja ja töissä, mutta ”minä olin kolme<br />
ensimmäistä vuottani äitini kotona hyvissä ja turvallisissa oloissa. Sen jälkeen äiti<br />
meni naimisiin ja olin perheenjäsen siinä kuin nuoremmat sisarukseni. Isän kanssa<br />
ei koskaan puhuttu asiasta, hän oli kuitenkin minullekin isä. Sukunimeni<br />
vaihdettiin, kun olin kansakoulun toisella luokalla”. 227 Flensburgissa syntyneen<br />
lapsen äiti meni naimisiin sodan jälkeen ja lapsen kertoman mukaan ”isäpuoleltani<br />
olin samanlainen perheenjäsen kuin toisetkin <strong>lapset</strong>”. 228<br />
Joissakin tapauksissa äidin aviomiehen suhtautumista lapseen voidaan luonnehtia<br />
etupäässä puolueettomaksi. Kaksi kertomusta valaisee tällaista asennoitumista.<br />
Taivalkoskella syntynyt lapsi ja hänen isoveljensä kasvoivat äitinsä kanssa.<br />
Kummankin pojan isä oli veturinkuljettajana palvellut saksalainen aliupseeri. Äiti<br />
kävi töissä koulurakennuksilla, hiilenpoltossa ja taloissa. Isoäiti oli erinomainen ja<br />
hyvä ihminen. Äiti perusti myöhemmin uusperheen, johon molemmat pojat<br />
hyväksyttiin äidin sukunimellä. Lapsi kertoo kokemuksistaan: ”Isäpuoli oli<br />
kohtalainen. Hän ei ollut läheinen, mutta ei lyönyt”. 229 Oulussa syntynyt lapsi asui<br />
tosi pienessä mökissä isovanhempien ja äidin luona ja kuvaa vaikutelmiaan:<br />
”Mummu ja ukki tosi läheisiä ja antoivat elämään tukea”. Äiti meni naimisiin<br />
lapsen ollessa yhdeksän vuotta ja lapsen kertoman mukaan ”elämäni tuossa<br />
perheessä oli kutakuinkin ongelmatonta (…) Olin perheessä 16-vuotiaaksi ja tein<br />
kovasti maatilalla töitä, josta johtuen suhtautuminen muiden puolelta oli<br />
myönteistä”. 230<br />
Lasten kertomuksissa on kuitenkin runsaasti mainintoja heidän kokemistaan<br />
epämukavista oloista ja hankaluuksista äidin uusperheessä. Näissä tapauksissa<br />
lasten ongelmat ja kyseenalaistaminen johtuivat hyvin usein aviopuolison<br />
enemmän tai vähemmän vieroksuvista asenteista saksalaisen sotilaan lasta kohtaan.<br />
Uumajassa äidin evakkomatkalla syntynyt lapsi asui yksinhuoltajaäitinsä luona ja<br />
sitten äidin uusperheessä. Lapsi kertoo äidin aviomiehen suhtautumisesta:<br />
”Isäpuolelleni olemassaoloni oli kova juttu, eikä hän koskaan pystynyt<br />
225 Ericsson-Ellingsen 2005, 98<br />
226 <strong>Ulkomaalaisten</strong> <strong>sotilaiden</strong> <strong>lapset</strong> Suomessa 1940–48 -hanke. SaksVastaus 14. Kansallisarkisto<br />
227 <strong>Ulkomaalaisten</strong> <strong>sotilaiden</strong> <strong>lapset</strong> Suomessa 1940–48 -hanke. SaksVastaus 54. Kansallisarkisto<br />
228 <strong>Ulkomaalaisten</strong> <strong>sotilaiden</strong> <strong>lapset</strong> Suomessa 1940–48 -hanke. SaksVastaus 62. Kansallisarkisto<br />
229 <strong>Ulkomaalaisten</strong> <strong>sotilaiden</strong> <strong>lapset</strong> Suomessa 1940–48 -hanke. SaksVastaus 38. Kansallisarkisto<br />
230 <strong>Ulkomaalaisten</strong> <strong>sotilaiden</strong> <strong>lapset</strong> Suomessa 1940–48 -hanke. SaksVastaus 52. Kansallisarkisto<br />
259
Change language