Saksalaisten sotilaiden lapset. Ulkomaalaisten sotilaiden lapset ...

hedelmällisyys kuin maaseutunaistenkaan taipuvaisuus synnyttää lapsia.
Selityksenä lienee pikemmin seikka, että eräät maaseudun naiset ovat synnyttäneet
lapsensa kaupunkien synnytyslaitoksissa tai sairaaloissa. Koska nämä lapset
rekisteröitiin syntymäpaikkakuntansa perusteella, he esiintyvät tilastoissa ikään
kuin kaupunkilaisina, vaikka todellinen kotipaikkakunta sijaitsi maaseudulla. On
jopa todennäköistä, että maaseudun naisten hedelmällisyys oli suurempi kuin
kaupunkilaisten, sillä kaupungeissa osa naisista oli koulutettuja ja myös
ehkäisyvälineiden yleinen saatavuus oli parempi kuin maaseudulla.
Elävänä syntyneiden lasten läänikohtaiset erot. Elävänä syntyneiden lasten
läänikohtaisen jaon osalta kuvio on hyvin selvä sekä jaksolla 1940–45 että muina
jaksoina. Sotavuosina syntyi elävänä ainoastaan Mikkelin, Kuopion, Oulun ja
Lapin lääneissä enemmän aviolapsia kuin näiden läänien asukkaiden lukumäärä
olisi väestöllisesti edellyttänyt. Tämän ylisyntyvyyden aste ei ole kuitenkaan kovin
suuri, sillä se pysyi haarukassa 0,3–2,0 %. Vastaavasti esiintyi väestöllistä
alisyntyvyyttä Uudenmaan, Turun ja Porin, Ahvenanmaan, Hämeen,
Viipurin/Kymen sekä Vaasan läänin osalta. Myös nämä vaihtelut mahtuvat
vastaavaan haarukkaan ollen 0,2–1,9 %. Todettakoon kuitenkin ääripäät: Oulun
läänissä ylisyntyvyys oli 2,0 % ja Lapin läänissä 1,1 %, kun alisyntyvyys
Uudenmaan läänissä oli 1,9 %. Tilanne oli jokseenkin samantapainen myös
jaksoilla 1934–39 ja 1946–51, joskin hieman selkeämpi. Oulun läänin ylisyntyvyys
oli näinä jaksoina täten 3,3 ja 2,3 % ja Lapin läänin ylisyntyvyys 0,6 ja 1,1 % sekä
Uudenmaan läänin alisyntyvyys 4,3 ja 3,0 %.
Tarkasteltaessa elävänä syntyneitä au-lapsia oli perustilanne jokseenkin
samanlainen, joskin ryhmiä oli sotavuosina nyt kolme: Suhteellista väestöllistä
ylisyntyvyyttä esiintyi Lapin läänissä (+ 2,9 %), Hämeen läänissä (+ 1,6 %), Oulun
läänissä (+ 0,8 %) sekä Turun ja Porin läänissä (0,6 %). Vastaavaa alisyntyvyyttä
ilmeni Vaasan läänissä (– 3,7 %), Viipurin/Kymen läänissä (– 1,6 %), Kuopion
läänissä (– 0,4 %) ja Ahvenanmaan läänissä (– 0,1 %). Uudenmaan ja Mikkelin
lääneissä syntyvyys vastasi näiden läänien asukkaiden lukumääriä. Yleisesti
voidaan elävänä syntyneiden au-lasten osalta todeta tilanteen olleen aviolasten
tilanteeseen verrattuna tasaisempaa. Näin oli tilanne myös suhteessa muihin
jaksoihin, joissa läänikohtaiset erot olivat hieman suurempia ja selkeämpiä kuin
sotavuosina. Tarkastelun lopputulokseksi ulkomaalaisia sotilaita ajatellen jää
kuitenkin loppuhavainto, että väestöllinen ylisyntyvyys sekä elävänä syntyneiden
aviolasten että au-lasten osalta oli suurimmillaan nimenomaan Oulun ja Lapin
lääneissä, joihin pääosa saksalaisista sotilaista oli vuosina 1941–44 sijoitettuna.
Kuolleena syntyneet lapset
Kuolleena syntyneet lapset muodostavat oman ryhmänsä, jota on mielekästä
tarkastella kirjoituksen tehtävän näkökulmasta.
39