Rakenteet muuttuvat – mihin suuntaan?

More documents

Recommendations

Info

9 Tiivistelmä Minna Kaarakainen, Vuokko Niiranen ja Juha Kinnunen (toim.) (2010): Rakenteet muuttuvat – mihin suuntaan? Sosiaali- ja terveyspalvelut Paras-hankkeessa. Lähtötilanteen kartoitus. Paras-ARTTU-ohjelman tutkimuksia nro 6. Acta nro 219. Itä-Suomen yliopisto ja Suomen Kuntaliitto. Helsinki. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa erityisen kiinnostuksen ja uudistamisvaatimusten kohteena. Kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut ovat osa julkishallinnon toimintaa, osa valtion antamien lakisääteisten vastuiden toteuttamista ja osa paikallisen demokratian toimintakenttää. Palveluihin kohdistuu samaan aikaan useita kehittämisohjelmia, lainsäädäntöuudistuksia ja ristikkäisiäkin ohjausmekanismeja. Tässä Sosiaali- ja terveyspalvelut Paras-hankkeessa (SOTEPA) -tutkimuksessa sosiaali- ja terveyspalveluja tarkastellaan sekä rakenteiden että palvelujen käytön osalta. Tutkimuksen kohteeksi on valittu kuntien vanhuspalvelut, lapsiperheiden palvelut sekä perusterveydenhuollon lääkäripalvelut. Näiden palvelujen osalta selvitettiin organisaatiorakenteita, palvelujen käyttöä sekä kokemuksia palveluiden saatavuudesta ja laadusta ARTTU-tutkimushankkeen kunnissa. Tutkimus kohdentui vuoteen 2006, Paras-hankkeen alkutilanteeseen sekä uudistuksen ensimmäisten vuosien aikaan 2007–2009. Lapsiperheiden hyvinvointia tukevat palvelut edellyttävät monialaisuutta ja perinteisten toimialarajojen ylittämistä. Palvelut kohdistuvat perheiden arkielämään, mahdollisimman varhaiseen tukeen ongelmatilanteissa, sekä yhä vaativampaan ammatilliseen erityisosaamiseen vaikeissa lastensuojelun tilanteissa. Vanhuksille suunnattuja palveluja tarkastellaan palveluprofiilin ja ikäihmisten palvelujen valtakunnallisten laatusuositusten avulla. Väestön ikääntymisen ja siitä johtuvan palvelutarpeen kasvun takia kunnat kohdistavat vanhuspalvelujen voimavarojaan uudelleen. Perusterveydenhuollon palveluista lääkäripalvelut ovat avainasemassa sekä kansanterveyden että kansalaisten tasa-arvoisuuden näkökulmasta. Paras-hankkeen alkuvaiheessa suurin osa tutkimuskunnista tuotti itse sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Vuonna 2009 kunta itsenäisenä palveluiden järjestäjänä oli edelleen yleisin, mutta esimerkiksi isäntäkuntamalli yleistyi. Monitoimijaisuus lisääntyy ja muutosvauhti on nopeaa. Lasten ja perheiden palvelutarpeet monimuotoistuvat. Lastensuojelun avohuollon piirissä olevien alle 18-vuotiaiden lasten osuus ja kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten osuus oli pääsääntöisesti korkein suurimmissa ARTTU-tutkimuskunnissa. Lastensuojelun korkeat tunnusluvut kuvaavat usein moniammatillista yhteistyötä ja sosiaalityön RAKENTEET MUUTTUVAT – MIHIN SUUNTAAN?
10 lisääntynyttä ammattitaitoa sekä kykyä puuttua haavoittavissa oloissa elävien lasten ongelmiin. Toisaalta luvut voivat kertoa myös lapsiperheiden ongelmien kasvusta, avohuollon varhaisen tuen vajeista, alueen sosiaalisten ongelmien tai talouden ja työelämän epävarmuuden kasvusta. Lasten määrän väheneminen ei siten automaattisesti merkitse kustannusten vähenemistä. Kuntakohtaiset ikäihmisten palveluprofiilit osoittivat että tutkimuskunnat ovat järjestäneet vanhuspalvelujaan hyvin eri tavoin. Vuonna 2006 suurin osa vanhuksista asui kotona. He eivät käyttäneet kunnan vanhuspalveluita. Yli 75-vuotiaiden palvelujärjestelmää arvioitiin kokonaisuutena, kotihoidosta raskaaseen laitoshoitoon. Laitoshoidon ja omaishoidon osuudet vaihtelivat kuntien välillä suuresti. Vielä vuonna 2006 yli 75-vuotiaiden hoitopaikkana oli laitos selvästi useammin kuin mitä valtakunnalliset tavoitteet suosittavat. Laitoshoidon kustannukset vaihtelivat kuntien välillä melko paljon. Vanhuspalveluja koskevissa strategioissa korostettiin palvelujen eheyttä ja käyttäjälähtöisyyttä, mutta tutkimuskuntien tarkastuslautakuntien arviointikertomuksista saatu vanhuspalveluluiden kuva oli hiukan hajanainen. Kunnan todelliset mahdollisuudet vaikuttaa palveluiden käyttöön ja niiden kustannuksiin liittyvät hyvin usein palvelujen kohdentamiseen ja palvelutarpeen alkuvaiheeseen. Lapsiperheiden palveluissa kyse on varhaisesta tuesta ja palvelujen oikea-aikaisuudesta. Vanhuspalveluissa kustannuksiin vaikuttavat kotihoidon kattavuus ja sen kriteeeristö, laitoshoitorakenne ja ikäihmisten käytettävissä olevan palveluverkoston kokonaisuus. Perusterveydenhuollon lääkäripalvelut esimerkiksi kohdentuvat tutkimuskunnissa voittopuolisesti yhtäältä lapsiin ja toisaalta ikääntyneisiin. Sosiaali- ja terveyspalveluissa oli tehty selviä rakenteellisia ja toiminnallisia uudistuksia vuosien 2006–2009 aikana. Tutkimuskunnissa oli muodostettu uudenlaisia, asiakaslähtöisiä ja perinteiset organisaatiorajat ylittäviä palvelumuotoja. Toimintarakenteiden muutokset ovat Paras-hankkeen alkuvaiheessa ulospäin selvimmin näkyvä asia. Erityisesti sosiaalipalveluissa oli Paras-hankkeen alkuvaiheessa havaittavissa myös palvelujen pirstaloitumista ja pelkoa sosiaali- ja terveyspalveluiden aiemman yhteistyön hajoamisesta. Toisaalta, erityisesti lasten ja lapsiperheiden palveluissa muutosvaiheen mentyä ohi, saattaa uudelleenkehitetty palvelujen kokonaisuus olla asiakkaiden kannalta eheämpi ja toimivampikin kuin vuonna 2006. Terveyspalveluita järjestetään eri tavoin, jolloin peruskysymykseksi nousee se, kuka johtaa kunnan terveyspolitiikkaa. Pyrkimys suurempiin kunta- ja organisaatiokokonaisuuksiin saattaa tuoda mukanaan paitsi monipuolisempia palvelukokonaisuuksia, myös saavutettavuuden ongelmia. Harvaan asutuilla alueilla tämä voi merkitä palvelun käyttämisen tai asiakkaaksi pääsemisen vaikeuksia. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteita koskevissa ratkaisuissa on tärkeää osoittaa näkyvästi ongelmat, joita uudistuksella halutaan ratkaista. Ongelmaa on vaikea ratkaista, ellei tiedä mikä on ongelma. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kannalta Parashanke on mahdollisuus – ja välttämättömyys – toiminnan uudistamiselle. Organisaatiorakenteiden uudistaminen ei yksin riitä eikä se tuo Paras-hankkeen edellyttämää kunta- ja palvelurakenteen eheyttä, kustannuskehityksen hallintaa tai kansanvallan lähtökohdista kehitettäviä palveluja. Jotta uudistuksen tavoitteet saavutetaan, on rakenteellisten uudistusten, henkilöstön osaamisen, päätöksenteon mekanismien ja ACTA
Page 1 and 2: Minna Kaarakainen, Vuokko Niiranen
Page 3 and 4: TOIMITTAJAT Minna Kaarakainen Vuokk
Page 5 and 6: 4 Sisällysluettelo Esipuhe _______
Page 7 and 8: 6 Kuvioluettelo Kuvio 1. Karttakuva
Page 9: 8 Kuvio 52. Palveluiden saatavuuden
Page 13 and 14: 12 Resumé Minna Kaarakainen, Vuokk
Page 15 and 16: 14 I de lösningar som gäller serv
Page 17 and 18: 16 Children and families have quite
Page 19 and 20: 18 Pentti Meklin & Marianne Pekola-
Page 21 and 22: 20 arviointitutkimuksen avulla näh
Page 23 and 24: 22 Sodankylä Pello Kuusamo Pudasj
Page 25 and 26: 24 • Millaisia vaikutuksia kuntie
Page 27 and 28: 26 tutki sosiaalisten innovaatioide
Page 29 and 30: 28 2.3 Sosiaali- ja terveyspalveluj
Page 31 and 32: 30 2.4 Sosiaali- ja terveyspalvelui
Page 33 and 34: 32 Vapaakuntakokeilu ja siihen liit
Page 35 and 36: 34 netta osana julkista taloutta, s
Page 37 and 38: 36 hoittavat palvelut suurelta osin
Page 39 and 40: 38 Vuokko Niiranen, Minna Kaarakain
Page 41 and 42: 40 Kunnallinen itsehallinto, kunnan
Page 43 and 44: 42 Tämäkin kuntakokoluokittelu mu
Page 45 and 46: 44 saatavilla runsaasti tilastollis
Page 47 and 48: 46 lääkäriin. Palveluiden laatua
Page 49 and 50: 48 Markku Hänninen, Minna Kaarakai
Page 51 and 52: 50 millaiset mahdollisuuden asukkai
Page 53 and 54: 52 4.2 Sosiaali- ja terveyspalveluj
Page 55 and 56: 54 Kuvio 8. Hallintorakenteen tyypp
Page 57 and 58: 56 Kuvio 10. Hallintorakenteen tyyp
Page 59 and 60: 58 Edellä kuvatut Äänekosken, Si
Page 61 and 62:
60 Kuvio 13. Hallintorakenteen tyyp
Page 63 and 64:
62 Kuntakentän nopea muutos näkyi
Page 65 and 66:
64 Sosiaali- ja terveydenhuollon ne
Page 67 and 68:
66 Sosiaali- ja terveydenhuollon ne
Page 69 and 70:
68 Paras-hanke voi mahdollistaa muu
Page 71 and 72:
70 Uudistettu ja konkreettisempia i
Page 73 and 74:
72 autetussa asumisessa olleet. Vä
Page 75 and 76:
74 Taulukko 11. Vanhustenhuollon er
Page 77 and 78:
76 Tässä kuntakokoluokassa kotiho
Page 79 and 80:
78 96 94 92 90 88 86 Kotona asuvat
Page 81 and 82:
80 13 12 Pitkäaikaisessa laitoshoi
Page 83 and 84:
82 Vanhainkodin laitoshoidon hoitop
Page 85 and 86:
84 Vanhainkodin laitoshoitojakson
Page 87 and 88:
86 2004). Kyse on sekä siitä, mit
Page 89 and 90:
88 Nythän muutosta tehdään muuto
Page 91 and 92:
90 Kotipalvelun ja kotisairaanhoido
Page 93 and 94:
92 Lähin palvelupiste: laitohoito
Page 95 and 96:
94 Palveluiden saatavuuden muutos v
Page 97 and 98:
96 Palveluiden laadun muutos viimei
Page 99 and 100:
98 Vuokko Niiranen ja Minna Kaaraka
Page 101 and 102:
100 ovat myös avohuollon tukitoime
Page 103 and 104:
102 4000 Neuvolakäyntien lkm 0-7-v
Page 105 and 106:
104 Vaasassa, Kuopiossa, Jyväskyl
Page 107 and 108:
106 30 Lapsiperheiden % määrä ja
Page 109 and 110:
108 2 1,8 1,6 Turku Kodin ulkopuole
Page 111 and 112:
110 perheneuvolan toimipiste oli na
Page 113 and 114:
112 Koulupsykologin palveluiden lä
Page 115 and 116:
114 muut kunnat. Niissä tilanne ol
Page 117 and 118:
116 Kaikissa kuntaryhmissä vastaaj
Page 119 and 120:
118 oppilashuollon kolmeen osa-alue
Page 121 and 122:
120 uuden lastensuojelulain avulla
Page 123 and 124:
122 Minna Kaarakainen 7 Perustervey
Page 125 and 126:
124 mutta ei käynnin syystä. (Sot
Page 127 and 128:
126 Perusterveydenhuollon avohoitok
Page 129 and 130:
128 7.4 Lääkärissäkäyntien mä
Page 131 and 132:
130 7.5 Yksityislääkärissä käy
Page 133 and 134:
132 Lähin palvelupiste: Lääkäri
Page 135 and 136:
134 2007-2009 aikana tapahtuneita m
Page 137 and 138:
136 valtakunnallisilla koulutuksill
Page 139 and 140:
138 Raijas ja Repo (2009, 14) nosta
Page 141 and 142:
140 taloustaantuma kuin edellinen,
Page 143 and 144:
142 tisen kehityksen. Kansalaisten
Page 145 and 146:
144 Strategiataso painottuu tutkimu
Page 147 and 148:
146 Lähteet Airaksinen, Jenni, Hav
Page 149 and 150:
148 Mitton Craig, Adair Carole, McK
Page 151 and 152:
150 palvelujärjestelmän turvaamis
Page 153 and 154:
152 kirjat/Valtuusto/080526.pdf, M
Page 155 and 156:
154 Kuvio 19. Lastenneuvoloiden kai
Page 157 and 158:
156 Kuvio 2. Sosiaali- ja terveyden
Page 159 and 160:
Page 161 and 162:
Page 163 and 164:
Page 165 and 166:
164 Kuvio 10. Vanhusten vanhainkoti
Page 167 and 168:
Page 169 and 170:
Page 171 and 172:
Page 173 and 174:
Page 175 and 176:
Page 177 and 178:
176 Kuvio 22. Perusterveydenhuollon
Page 179 and 180:
Page 181 and 182:
Page 183 and 184:
Page 185 and 186:
Page 187 and 188:
Page 189 and 190:
188 Kuvio 34. Yksityislääkäriss
Page 191 and 192:
190 Kuvio 36. Yksityislääkäriss
Page 193 and 194:
192 Liitetaulukko 2. Vanhuspalvelui
Page 195 and 196:
194 Liitetaulukko 4. Vanhuspalvelui
Page 197 and 198:
196 varautua kattavasti etukäteen.
Page 199 and 200:
198 218 Jarmo Vakkuri, Olavi Kallio
Page 201:
200 Tilaan ACTA-sarjan kestotilauks
show all

Rakenteet muuttuvat – mihin suuntaan?

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?