Rakenteet muuttuvat – mihin suuntaan?

More documents

Recommendations

Info

vanhuspalvelujen strategisten tavoitteiden osalta. Kuntien vanhuspalveluja koskevat tavoitteet noudattelivat dokumenteissa valtakunnallisten suositusten linjaa, vaikka virallisesti suositukset annettiinkin vasta vuonna 2008. Osassa ARTTU-tutkimuskuntia vanhuspalvelujen kehittämisen lähtökohdaksi tai reunaehdoiksi oli kuvattu paikalliset olosuhteet. Näitä olivat kunnan koko, pitkät välimatkat tai toimintaympäristölle ominaiset erityispiirteet, esimerkiksi kuntalaisten korkeat sairastavuusindeksit. Asetettujen tavoitteiden saavuttamista suhteessa valtakunnallisiin vanhuspalveluiden laatusuosituksessa oleviin määrällisiin indikaattoreihin oli arvioitu hiukan useammassa kuin joka kolmannen tutkimuskunnan asiakirjoissa. Myös selkeät ja systemaattiset vertailut toisiin vastaavankokoisiin kuntiin (benchmarking) tai suhteessa kansallisen tason keskiarvoihin näyttivät olevan käytössä joissain kunnissa (6 kuntaa). Laatusuositukset eivät kuitenkaan olleet vielä tutkimusajankohtana 2007 kovin vahvasti esillä varsinaisena informaatio-ohjauksen tarkoittamana, valtakunnallisen vertailun perustana vertailuna ja siihen liittyvänä kehittämisen ohjausmekanismina, vaikka osassa dokumentteja niihin viitattiinkin. Nähtävästi kuitenkin useat valtakunnalliset vanhuspalvelujen kehittämishankkeet, informaatio-ohjaus ja koulutukset olivat edistäneet tietoa suositusten sisällöistä. Vanhuspalvelujen kehittämisen kannalta on kiinnostavaa ja kriittistäkin, on se, kuinka ja millä mekanismeilla ikäihmisten palvelujen laatusuositus käytännössä toimii kuntatasolla informaatio-ohjauksen välineenä. Nykyinen vanhuspalvelujärjestelmä ei voi enää toimia aikaisemmilla toimintatavoilla ja – rakenteilla, kun väestön ikärakenne muuttuu ja palvelutarve kasvaa. Kuntien talous ei kestä sitä, että vanhuspalveluihin tuotetaan jatkuvasti lisää moniportaisia ja raskaita hoiva- ja hoitopalveluja. Tästä syystä, ja myös asiakasnäkökulman kannalta kehittämisen painopisteen suuntaaminen vanhusten kotiin tuotavaan hoivaan on yksi ratkaisu. Sen sijaan valtakunnallinen laatusuositus ja sen indikaattorit eivät välttämättä kannusta aivan uudenlaisten, innovatiivisten vanhuspalveluratkaisujen käyttöön (myös Stenvall & Syväjärvi 2006). Valtakunnallisen indikaattoreiden ohjausmerkitys voidaan myös ohittaa silloin, kun kunnassa halutaan kehittää kuntalähtöisesti vanhuspalveluja: ”Toiminnan kehittämisen kannalta valtakunnallisten keskiarvojen käyttäminen vertailussa ei välttämättä ole hyvä asia.” (Kaupungin arviointikertomus, Hämeenlinna) Aluillaan ollut kunta- ja palvelurakenneuudistus sekä sen tuomat uudistamispaineet välittyivät kuntien tilinpäätös- ja toimintakertomuksista. Sekä kunnan- tai kaupunginjohtajien esipuheet että eri hallintokuntien tekstit kuvasivat vanhuspalvelujen suunnittelua ja toteutusta uudistuksen keskellä. Kokemukset muutoksista vaihtelivat tutkimusvuoden 2007 dokumenteissa innostuneesta ja odottavasta mielialasta pettyneeseen tai joissain tapauksissa jopa vastustavaan sävyyn. 87 Tarvitaan palvelurakenteiden uudistamista, omaa toimintojen priorisointia ja tehostamista, mutta toisaalta uusia rahoitusrakenteita koko valtakunnan tasolla. (kaupunginjohtajan katsaus) RAKENTEET MUUTTUVAT – MIHIN SUUNTAAN?
88 Nythän muutosta tehdään muutoksen itsensä vuoksi. (kunnanjohtajan katsaus) Toimintakertomuksista tuli hyvin esiin kunta- ja palvelurakenteen arviointihetkinen ja myös lähitulevaisuuden monimuotoisuus, mutta samalla myös jossain määrin yllättävä vanhuspalvelujen pirstaleisuus (ks. myös Stenvall ym. 2009). Kunnassa tarjottavat vanhuspalvelut saattoivat koostua useista kokonaisuuksista siten, että terveyspalvelut tuotettiin yhdessä kuntayhtymässä, asumispalvelut yksityisten palveluntuottajien toimesta ja kotiin tarjottavat hoivapalvelut kunnan omana toimintana. Muutamien toimintakertomusten kohdalla ulkopuolisen lukijan oli vaikea hahmottaa palvelujen kokonaiskuvaa siitä syystä, että tutkituissa dokumenteissa asioiden ilmaisutyyli oli hyvin kunta- ja kontekstisidonnaista. Lisäksi, kuten luvussa 2.4 on kuvattu, kuntien palveluja koskeva ohjaus-, hallinnointi- ja kehittämishankkeiden päällekkäisyys ja samanaikainen Paras-hankkeen läpivienti ovat pirstaleisia. Väestön ikääntymisen vaikutusta kuvattiin yleensä palvelujen tarpeen kasvuna ja sitä kautta kustannustekijänä. Tähän toivottiin löytyvän toimivia ja taloudellisesti kestäviä, edullisia ratkaisuja uusilla palveluiden tuottamistavoilla sekä erilaisilla yhteistyömuodoilla. Erityisesti ikääntyneiden palvelujärjestelmä vaatii lähivuosina uudelleenarviointia ja resurssien uudelleen suuntaamista, jotta selviämme kunnialla väestön ikääntymisen mukanaan tuomista palveluiden kysynnän kasvusta. (kunnanjohtajan katsaus) Kuntien tilinpäätös- ja toimintakertomukset vuodelta 2007 olivat vanhustenhuollon osalta arvioituna hyvin samansisältöisiä. Ikääntyneet kuntalaiset sekä heille suunnatut palvelut näkyivät kohdennetusti sosiaali- ja terveystoimea koskevissa dokumenttiteksteissä. Vanhusten palveluja kuvattiin sekä sanallisesti että numeroin, toteutuneiden suoritteiden kautta, ja myös suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Tavoitteenasettelu oli strategista, olotiloja ja elämäntilanteen sanallisia kuvauksia, mutta toteutuneen toiminnan kuvaus oli enemmän suoritteita, lukuja ja määriä. Mittarit olivat ikäihmisten palvelujen valtakunnallisen laatusuosituksen mukaisia palvelurakenneindikaattoreita. Suosituksen mukaisista indikaattoreista käytettiin useimmin kotihoito-laitoshoito -indikaattoreita tai itsenäisesti asuvien vanhusten määrää kuvaavia indikaattorita. Ikäihmisten palveluiden sektorikohtaisuus tuli esiin ARTTU-tutkimuskuntien tilinpäätös- ja toimintakertomuksista, muutamaa kuntapoikkeusta lukuun ottamatta. Vaikka kertomuksista välittyi huoli vanhuspalvelujen tulevaisuudesta ja vahva tahto strategisten ratkaisujen löytämiseksi palvelujen kehittämisessä, kuvattiin palveluita kuitenkin toimialakohtaisesti ja jossain määrin myös toisistaan irrallisina toimenpiteinä. Kukin kunnan toimiala kuvasi pääsääntöisesti omaa osuuttaan toiminnasta ja lähinnä niitä kokonaisuuksia, joita oli toteutettu kuluneen vuoden aikana. Niinpä aineiston valossa näytti siltä, että tulosalueet toteuttavat yhteisiä strategiatavoitteita edelleen myös erillisinä ja yksinään, eikä strategiatavoitteiden toteutumista arvioida yhdessä poikkihallinnollisesti. Yhteistyö ja monitoimijamaisuus ilmeni kuitenkin analysoiduissa dokumenteissa ja se toimii osittain – joissain kunnissa hyvin – vanhuspalveluissa ja erityisesti palvelui- ACTA
Page 1 and 2:
Minna Kaarakainen, Vuokko Niiranen
Page 3 and 4:
TOIMITTAJAT Minna Kaarakainen Vuokk
Page 5 and 6:
4 Sisällysluettelo Esipuhe _______
Page 7 and 8:
6 Kuvioluettelo Kuvio 1. Karttakuva
Page 9 and 10:
8 Kuvio 52. Palveluiden saatavuuden
Page 11 and 12:
10 lisääntynyttä ammattitaitoa s
Page 13 and 14:
12 Resumé Minna Kaarakainen, Vuokk
Page 15 and 16:
14 I de lösningar som gäller serv
Page 17 and 18:
16 Children and families have quite
Page 19 and 20:
18 Pentti Meklin & Marianne Pekola-
Page 21 and 22:
20 arviointitutkimuksen avulla näh
Page 23 and 24:
22 Sodankylä Pello Kuusamo Pudasj
Page 25 and 26:
24 • Millaisia vaikutuksia kuntie
Page 27 and 28:
26 tutki sosiaalisten innovaatioide
Page 29 and 30:
28 2.3 Sosiaali- ja terveyspalveluj
Page 31 and 32:
30 2.4 Sosiaali- ja terveyspalvelui
Page 33 and 34:
32 Vapaakuntakokeilu ja siihen liit
Page 35 and 36:
34 netta osana julkista taloutta, s
Page 37 and 38: 36 hoittavat palvelut suurelta osin
Page 39 and 40: 38 Vuokko Niiranen, Minna Kaarakain
Page 41 and 42: 40 Kunnallinen itsehallinto, kunnan
Page 43 and 44: 42 Tämäkin kuntakokoluokittelu mu
Page 45 and 46: 44 saatavilla runsaasti tilastollis
Page 47 and 48: 46 lääkäriin. Palveluiden laatua
Page 49 and 50: 48 Markku Hänninen, Minna Kaarakai
Page 51 and 52: 50 millaiset mahdollisuuden asukkai
Page 53 and 54: 52 4.2 Sosiaali- ja terveyspalveluj
Page 55 and 56: 54 Kuvio 8. Hallintorakenteen tyypp
Page 57 and 58: 56 Kuvio 10. Hallintorakenteen tyyp
Page 59 and 60: 58 Edellä kuvatut Äänekosken, Si
Page 61 and 62: 60 Kuvio 13. Hallintorakenteen tyyp
Page 63 and 64: 62 Kuntakentän nopea muutos näkyi
Page 65 and 66: 64 Sosiaali- ja terveydenhuollon ne
Page 67 and 68: 66 Sosiaali- ja terveydenhuollon ne
Page 69 and 70: 68 Paras-hanke voi mahdollistaa muu
Page 71 and 72: 70 Uudistettu ja konkreettisempia i
Page 73 and 74: 72 autetussa asumisessa olleet. Vä
Page 75 and 76: 74 Taulukko 11. Vanhustenhuollon er
Page 77 and 78: 76 Tässä kuntakokoluokassa kotiho
Page 79 and 80: 78 96 94 92 90 88 86 Kotona asuvat
Page 81 and 82: 80 13 12 Pitkäaikaisessa laitoshoi
Page 83 and 84: 82 Vanhainkodin laitoshoidon hoitop
Page 85 and 86: 84 Vanhainkodin laitoshoitojakson
Page 87: 86 2004). Kyse on sekä siitä, mit
Page 91 and 92: 90 Kotipalvelun ja kotisairaanhoido
Page 93 and 94: 92 Lähin palvelupiste: laitohoito
Page 95 and 96: 94 Palveluiden saatavuuden muutos v
Page 97 and 98: 96 Palveluiden laadun muutos viimei
Page 99 and 100: 98 Vuokko Niiranen ja Minna Kaaraka
Page 101 and 102: 100 ovat myös avohuollon tukitoime
Page 103 and 104: 102 4000 Neuvolakäyntien lkm 0-7-v
Page 105 and 106: 104 Vaasassa, Kuopiossa, Jyväskyl
Page 107 and 108: 106 30 Lapsiperheiden % määrä ja
Page 109 and 110: 108 2 1,8 1,6 Turku Kodin ulkopuole
Page 111 and 112: 110 perheneuvolan toimipiste oli na
Page 113 and 114: 112 Koulupsykologin palveluiden lä
Page 115 and 116: 114 muut kunnat. Niissä tilanne ol
Page 117 and 118: 116 Kaikissa kuntaryhmissä vastaaj
Page 119 and 120: 118 oppilashuollon kolmeen osa-alue
Page 121 and 122: 120 uuden lastensuojelulain avulla
Page 123 and 124: 122 Minna Kaarakainen 7 Perustervey
Page 125 and 126: 124 mutta ei käynnin syystä. (Sot
Page 127 and 128: 126 Perusterveydenhuollon avohoitok
Page 129 and 130: 128 7.4 Lääkärissäkäyntien mä
Page 131 and 132: 130 7.5 Yksityislääkärissä käy
Page 133 and 134: 132 Lähin palvelupiste: Lääkäri
Page 135 and 136: 134 2007-2009 aikana tapahtuneita m
Page 137 and 138: 136 valtakunnallisilla koulutuksill
Page 139 and 140:
138 Raijas ja Repo (2009, 14) nosta
Page 141 and 142:
140 taloustaantuma kuin edellinen,
Page 143 and 144:
142 tisen kehityksen. Kansalaisten
Page 145 and 146:
144 Strategiataso painottuu tutkimu
Page 147 and 148:
146 Lähteet Airaksinen, Jenni, Hav
Page 149 and 150:
148 Mitton Craig, Adair Carole, McK
Page 151 and 152:
150 palvelujärjestelmän turvaamis
Page 153 and 154:
152 kirjat/Valtuusto/080526.pdf, M
Page 155 and 156:
154 Kuvio 19. Lastenneuvoloiden kai
Page 157 and 158:
156 Kuvio 2. Sosiaali- ja terveyden
Page 159 and 160:
Page 161 and 162:
Page 163 and 164:
Page 165 and 166:
164 Kuvio 10. Vanhusten vanhainkoti
Page 167 and 168:
Page 169 and 170:
Page 171 and 172:
Page 173 and 174:
Page 175 and 176:
Page 177 and 178:
176 Kuvio 22. Perusterveydenhuollon
Page 179 and 180:
Page 181 and 182:
Page 183 and 184:
Page 185 and 186:
Page 187 and 188:
Page 189 and 190:
188 Kuvio 34. Yksityislääkäriss
Page 191 and 192:
190 Kuvio 36. Yksityislääkäriss
Page 193 and 194:
192 Liitetaulukko 2. Vanhuspalvelui
Page 195 and 196:
194 Liitetaulukko 4. Vanhuspalvelui
Page 197 and 198:
196 varautua kattavasti etukäteen.
Page 199 and 200:
198 218 Jarmo Vakkuri, Olavi Kallio
Page 201:
200 Tilaan ACTA-sarjan kestotilauks
show all

Rakenteet muuttuvat – mihin suuntaan?

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?