Rakenteet muuttuvat – mihin suuntaan?

88
Nythän muutosta tehdään muutoksen itsensä vuoksi.
(kunnanjohtajan katsaus)
Toimintakertomuksista tuli hyvin esiin kunta- ja palvelurakenteen arviointihetkinen ja
myös lähitulevaisuuden monimuotoisuus, mutta samalla myös jossain määrin yllättävä
vanhuspalvelujen pirstaleisuus (ks. myös Stenvall ym. 2009). Kunnassa tarjottavat
vanhuspalvelut saattoivat koostua useista kokonaisuuksista siten, että terveyspalvelut
tuotettiin yhdessä kuntayhtymässä, asumispalvelut yksityisten palveluntuottajien
toimesta ja kotiin tarjottavat hoivapalvelut kunnan omana toimintana. Muutamien
toimintakertomusten kohdalla ulkopuolisen lukijan oli vaikea hahmottaa palvelujen
kokonaiskuvaa siitä syystä, että tutkituissa dokumenteissa asioiden ilmaisutyyli oli
hyvin kunta- ja kontekstisidonnaista. Lisäksi, kuten luvussa 2.4 on kuvattu, kuntien
palveluja koskeva ohjaus-, hallinnointi- ja kehittämishankkeiden päällekkäisyys ja
samanaikainen Paras-hankkeen läpivienti ovat pirstaleisia.
Väestön ikääntymisen vaikutusta kuvattiin yleensä palvelujen tarpeen kasvuna
ja sitä kautta kustannustekijänä. Tähän toivottiin löytyvän toimivia ja taloudellisesti
kestäviä, edullisia ratkaisuja uusilla palveluiden tuottamistavoilla sekä erilaisilla yhteistyömuodoilla.
Erityisesti ikääntyneiden palvelujärjestelmä vaatii lähivuosina uudelleenarviointia ja
resurssien uudelleen suuntaamista, jotta selviämme kunnialla väestön ikääntymisen
mukanaan tuomista palveluiden kysynnän kasvusta. (kunnanjohtajan katsaus)
Kuntien tilinpäätös- ja toimintakertomukset vuodelta 2007 olivat vanhustenhuollon
osalta arvioituna hyvin samansisältöisiä. Ikääntyneet kuntalaiset sekä heille suunnatut
palvelut näkyivät kohdennetusti sosiaali- ja terveystoimea koskevissa dokumenttiteksteissä.
Vanhusten palveluja kuvattiin sekä sanallisesti että numeroin, toteutuneiden
suoritteiden kautta, ja myös suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Tavoitteenasettelu oli
strategista, olotiloja ja elämäntilanteen sanallisia kuvauksia, mutta toteutuneen toiminnan
kuvaus oli enemmän suoritteita, lukuja ja määriä. Mittarit olivat ikäihmisten
palvelujen valtakunnallisen laatusuosituksen mukaisia palvelurakenneindikaattoreita.
Suosituksen mukaisista indikaattoreista käytettiin useimmin kotihoito-laitoshoito
-indikaattoreita tai itsenäisesti asuvien vanhusten määrää kuvaavia indikaattorita.
Ikäihmisten palveluiden sektorikohtaisuus tuli esiin ARTTU-tutkimuskuntien
tilinpäätös- ja toimintakertomuksista, muutamaa kuntapoikkeusta lukuun ottamatta.
Vaikka kertomuksista välittyi huoli vanhuspalvelujen tulevaisuudesta ja vahva tahto
strategisten ratkaisujen löytämiseksi palvelujen kehittämisessä, kuvattiin palveluita
kuitenkin toimialakohtaisesti ja jossain määrin myös toisistaan irrallisina toimenpiteinä.
Kukin kunnan toimiala kuvasi pääsääntöisesti omaa osuuttaan toiminnasta ja
lähinnä niitä kokonaisuuksia, joita oli toteutettu kuluneen vuoden aikana. Niinpä
aineiston valossa näytti siltä, että tulosalueet toteuttavat yhteisiä strategiatavoitteita
edelleen myös erillisinä ja yksinään, eikä strategiatavoitteiden toteutumista arvioida
yhdessä poikkihallinnollisesti.
Yhteistyö ja monitoimijamaisuus ilmeni kuitenkin analysoiduissa dokumenteissa
ja se toimii osittain – joissain kunnissa hyvin – vanhuspalveluissa ja erityisesti palvelui-
ACTA