Rakenteet muuttuvat – mihin suuntaan?

More documents

Recommendations

Info

119 kehittämiseen liittyvä työ. Muutamassa haastattelussa nousi vahvasti esiin oppilashuollon hankkeen tai muiden vastaavien hankkeiden vaikutus siihen, että oppilashuollon suunnitelma on ylipäätänsä tehty tai että sitä ei ole tehty (jos hanketta ei ole ollut). Oppilashuollon suunnitelmaa (5 kunnassa suunnitelma on tehty ja 4 kunnassa se on ns. suppea suunnitelma osana opetussuunnitelmaa) on tehty oppilashuoltoryhmissä, oppilashuollon hankkeen kehittämisryhmässä, oppilas- ja opiskelijahuollon ja oppilaan hyvinvoinnin kehittämisryhmässä ja Kelpo-hankkeessa. Hankkeet ovat yleensä olleet moniammatillisia, ja niihin oli yleensä kuulunut työntekijöitä sekä koulun että so siaali- ja terveystoimen puolelta. Suunnitelman tekoon taas oli osallistunut pääasiassa koulutoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen edustajia. Oppilashuoltoryhmien toiminta näyttäisi muuttuneen säännöllisemmäksi viimeisen kolmen vuoden aikana ja tietoisuus oppilashuoltoryhmän eri toimijoiden tekemästä työstä on lisääntynyt. Oppilashuoltotyön rooli on vahvistunut entisestään kouluissa. Ajatuksesta, että erityisesti psykososiaalinen oppilashuoltotyö olisi ensisijaisesti ongelmia korjaavaa, ollaan siirtymässä enemmän ennaltaehkäisevän työn suuntaan. Tosin tässä näyttäisi haastattelujen perusteella olevan edelleen kehitettävää. Oppilashuoltoryhmän moniammatillisen työn rooli koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ylläpitämisessä ja tukemisessa korostui haastatteluissa. Myös yhteistyö eri tahojen kanssa on muuttunut systemaattiseksi. Tästä esimerkiksi nousi esiin se, että kunkin oppilashuollon asiantuntijan roolit ja vastuut oli avattu hoidonporrastukseen liittyen ja työnjako sekä vastuut oli määritelty. Eräs merkityksellinen tavoite oppilashuollossa nouseekin uuden erityisopetuksen strategian ohjeesta kolmiportaiseen tukijärjestelmään, jossa tuki jaetaan yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Yhdessä haastattelussa suurimmaksi muutosta aiheuttaneeksi asiaksi nostettiin kuntaliitos. Kuntaliitoksella oli ollut merkitystä mm. siihen, että on saatu lisää resursseja psykososiaalisiin oppilashuollon palveluihin. Toisaalta päinvastainen esimerkki löytyi toisesta kunnasta, jossa psykososiaalisen oppilashuollon resurssi eivät kuntaliitoksen yhteydessä ole lisääntyneet odotuksista huolimatta, vaikka oppilasmäärä on kasvanut alueella kuntaliitoksen myötä. Kuntien liitosten tai yhteistyön syvenemisen myötä on ollut tarpeen yhdenmukaistaa myös kuntien oppilashuollon käytäntöjä. Haastattelujen perusteella oppilashuollon tavoitteissa näyttäisi korostuvan yhteistyö eri viranomaisten välillä, yhteistyö kodin ja koulun välillä ja yleensäkin moniammatillisen työn painottaminen olennaisena osana oppilashuoltotyötä. Oppilashuoltoryhmä on itsessään moniammatillinen ja nimenomaan tämä moniammatillinen yhteistyö näytti haastattelujen valossa olevan tärkeä väline työn onnistumiselle. Myös varhainen puuttuminen nousi esiin keskeisenä tavoitteena useammassa haastattelussa. Tässä yhteydessä korostui oppilashuollollinen, ennaltaehkäisevä työ jo esikoulusta alkaen. Yleisestikin oppilashuollossa korostuu oppilaan hyvinvoinnin näkökulma ja se että oppilaalla olisi mahdollisimman hyvät edellytykset opiskeluun. Ajatuksena on, että ongelmia voidaan ennaltaehkäistä jo sillä, että perusasiat koulussa toimivat. Oppilashuoltotyön lähtökohtana on, että oppilashuolto kuuluu kaikille oppilaille. Vuoden 2008 alusta voimaan tulleen uudistetun lastensuojelulain (417/2007) vaikutus oppilashuollon palvelujen järjestämiseen näyttäisi vaihtelevan paljon. Osa haastateltavista koki, että uudella lailla on ollut suuri merkitys, kun taas osa oli sitä mieltä, että sillä ei ole ollut lainkaan merkitystä. Eräs haastateltavista arvioi, että RAKENTEET MUUTTUVAT – MIHIN SUUNTAAN?
120 uuden lastensuojelulain avulla on pystytty perustelemaan esimerkiksi koulukuraattorien määrän lisääminen kuntaliitoksen yhteydessä. Yksi haastateltava totesi, että laki on ”merkittävä ja selkeä pakote siihen, että kouluissa on tehtävä ennalta ehkäisevää lastensuojelutyötä ja luotava rakenteet sellaisiksi, että sitä varsinaista sosiaalitointa tarvitaan vain harvoin”. Sen lisäksi, että lastensuojelulailla on ollut merkitystä suoraan palvelujen järjestämiseen, se on myös lisännyt yhteistyötä, koska palvelujen järjestämistä lain hengen mukaiseksi on jouduttu pohtimaan yhdessä. Eräs haastateltava totesi, että se on lisännyt koulun yhteistyötä nimenomaan sosiaalityön kanssa. Uusi lastensuojelulaki on myös lisännyt tietoisuutta ja madaltanut kynnystä velvollisuudesta tehdä lastensuojeluilmoitus sosiaalityöntekijälle. Tulevaisuuden haasteeksi näyttäisi muodostuvan kuntien kiristyvä taloustilanne ja sen vaikutus koulu- ja oppilashuoltopalveluiden järjestämiseen. Heikko taloustilanne yhdistettynä uudistuksiin (myös esimerkiksi Paras-hankkeeseen) herättää oppilashuollon piirissä myös epäilyä, että kunnissa ollaan menossa huonompaan suuntaan oppilashuollon palvelujen suhteen. Kuntauudistuksiin liittyen kritiikkiä herättivät myös puutteet tiedonkulussa sekä vähäinen yhteistyö päätöksentekotahojen kanssa. Näiden epäilyjen vähentäminen tai ongelmien korjaaminen edellyttää ennen kaikkea tiiviimpää vuorovaikutusta ja tiedonvälityksen ongelmien tunnistamista toiminnallisen ja poliittisen johdon sekä verkostoissa olevien työntekijöiden välillä. 6.6 Uudet palveluorganisaatiot lasten ja perheiden palveluissa – sosiaalisten innovaatioiden mahdollisuudet Sanna Hänninen Lasten ja lapsiperheiden palveluihin kohdistuu kunnissa uudistamisodotuksia. Lapsiperheiden palvelutarve ei noudata totuttuja organisaatio- tai ammattikuntarajoja. Tarve uusien, innovatiivisten ja käyttäjälähtöisten palvelujen kehittämiseen on ilmeinen. Tässä osatutkimuksessa on selvitetty lasten ja perheiden palvelujen uusia, innovatiivisia mahdollisuuksia. Tutkin sosiaalinen innovaatio -käsitteen käsitemäärittelyn ja dokumenttianalyysien avulla, löytyykö ARTTU-tutkimuskuntiin kuuluvien Hämeenlinnan seudun kuntien lasten ja lapsiperheiden palveluista sosiaalisia innovaatioita. Sosiaaliset innovaatiot voidaan jakaa mikro-, meso- ja makrotason innovaatioiksi. Käsitteen ainutlaatuisuus piilee siinä, että sitä voidaan käyttää kuvaamaan eritasoisia uudistuksia. Mikrotasolla korostetaan yksilön ja yhteisön väliseen vuorovaikutukseen ja oppimiseen liittyviä prosesseja, joiden kautta sosiaalisia innovaatiota syntyy. Mesotasolla keskitytään enemmän sosiaali- ja terveyspolitiikan institutionaalisten rakenteiden uudistamiseen eli sektorikohtaiseen uudistukseen. Makrotasolla sosiaalinen innovaatio nähdään yhteiskunnan rakenteita ja toimintatapoja uudistavaksi toiminnaksi. Tutkimuksen empiirisessä aineistossa tarkastelin sosiaalisia innovaatioita lähinnä mesotasolla. Tutkimuksessa sosiaalinen innovaatio näyttäytyi enimmäkseen palveluihin ja rakenteisiin vaikuttavana tietoisena uudistuksena. Tutkimuskuntien dokumenttiai- ACTA
Page 1 and 2:
Minna Kaarakainen, Vuokko Niiranen
Page 3 and 4:
TOIMITTAJAT Minna Kaarakainen Vuokk
Page 5 and 6:
4 Sisällysluettelo Esipuhe _______
Page 7 and 8:
6 Kuvioluettelo Kuvio 1. Karttakuva
Page 9 and 10:
8 Kuvio 52. Palveluiden saatavuuden
Page 11 and 12:
10 lisääntynyttä ammattitaitoa s
Page 13 and 14:
12 Resumé Minna Kaarakainen, Vuokk
Page 15 and 16:
14 I de lösningar som gäller serv
Page 17 and 18:
16 Children and families have quite
Page 19 and 20:
18 Pentti Meklin & Marianne Pekola-
Page 21 and 22:
20 arviointitutkimuksen avulla näh
Page 23 and 24:
22 Sodankylä Pello Kuusamo Pudasj
Page 25 and 26:
24 • Millaisia vaikutuksia kuntie
Page 27 and 28:
26 tutki sosiaalisten innovaatioide
Page 29 and 30:
28 2.3 Sosiaali- ja terveyspalveluj
Page 31 and 32:
30 2.4 Sosiaali- ja terveyspalvelui
Page 33 and 34:
32 Vapaakuntakokeilu ja siihen liit
Page 35 and 36:
34 netta osana julkista taloutta, s
Page 37 and 38:
36 hoittavat palvelut suurelta osin
Page 39 and 40:
38 Vuokko Niiranen, Minna Kaarakain
Page 41 and 42:
40 Kunnallinen itsehallinto, kunnan
Page 43 and 44:
42 Tämäkin kuntakokoluokittelu mu
Page 45 and 46:
44 saatavilla runsaasti tilastollis
Page 47 and 48:
46 lääkäriin. Palveluiden laatua
Page 49 and 50:
48 Markku Hänninen, Minna Kaarakai
Page 51 and 52:
50 millaiset mahdollisuuden asukkai
Page 53 and 54:
52 4.2 Sosiaali- ja terveyspalveluj
Page 55 and 56:
54 Kuvio 8. Hallintorakenteen tyypp
Page 57 and 58:
56 Kuvio 10. Hallintorakenteen tyyp
Page 59 and 60:
58 Edellä kuvatut Äänekosken, Si
Page 61 and 62:
60 Kuvio 13. Hallintorakenteen tyyp
Page 63 and 64:
62 Kuntakentän nopea muutos näkyi
Page 65 and 66:
64 Sosiaali- ja terveydenhuollon ne
Page 67 and 68:
66 Sosiaali- ja terveydenhuollon ne
Page 69 and 70: 68 Paras-hanke voi mahdollistaa muu
Page 71 and 72: 70 Uudistettu ja konkreettisempia i
Page 73 and 74: 72 autetussa asumisessa olleet. Vä
Page 75 and 76: 74 Taulukko 11. Vanhustenhuollon er
Page 77 and 78: 76 Tässä kuntakokoluokassa kotiho
Page 79 and 80: 78 96 94 92 90 88 86 Kotona asuvat
Page 81 and 82: 80 13 12 Pitkäaikaisessa laitoshoi
Page 83 and 84: 82 Vanhainkodin laitoshoidon hoitop
Page 85 and 86: 84 Vanhainkodin laitoshoitojakson
Page 87 and 88: 86 2004). Kyse on sekä siitä, mit
Page 89 and 90: 88 Nythän muutosta tehdään muuto
Page 91 and 92: 90 Kotipalvelun ja kotisairaanhoido
Page 93 and 94: 92 Lähin palvelupiste: laitohoito
Page 95 and 96: 94 Palveluiden saatavuuden muutos v
Page 97 and 98: 96 Palveluiden laadun muutos viimei
Page 99 and 100: 98 Vuokko Niiranen ja Minna Kaaraka
Page 101 and 102: 100 ovat myös avohuollon tukitoime
Page 103 and 104: 102 4000 Neuvolakäyntien lkm 0-7-v
Page 105 and 106: 104 Vaasassa, Kuopiossa, Jyväskyl
Page 107 and 108: 106 30 Lapsiperheiden % määrä ja
Page 109 and 110: 108 2 1,8 1,6 Turku Kodin ulkopuole
Page 111 and 112: 110 perheneuvolan toimipiste oli na
Page 113 and 114: 112 Koulupsykologin palveluiden lä
Page 115 and 116: 114 muut kunnat. Niissä tilanne ol
Page 117 and 118: 116 Kaikissa kuntaryhmissä vastaaj
Page 119: 118 oppilashuollon kolmeen osa-alue
Page 123 and 124: 122 Minna Kaarakainen 7 Perustervey
Page 125 and 126: 124 mutta ei käynnin syystä. (Sot
Page 127 and 128: 126 Perusterveydenhuollon avohoitok
Page 129 and 130: 128 7.4 Lääkärissäkäyntien mä
Page 131 and 132: 130 7.5 Yksityislääkärissä käy
Page 133 and 134: 132 Lähin palvelupiste: Lääkäri
Page 135 and 136: 134 2007-2009 aikana tapahtuneita m
Page 137 and 138: 136 valtakunnallisilla koulutuksill
Page 139 and 140: 138 Raijas ja Repo (2009, 14) nosta
Page 141 and 142: 140 taloustaantuma kuin edellinen,
Page 143 and 144: 142 tisen kehityksen. Kansalaisten
Page 145 and 146: 144 Strategiataso painottuu tutkimu
Page 147 and 148: 146 Lähteet Airaksinen, Jenni, Hav
Page 149 and 150: 148 Mitton Craig, Adair Carole, McK
Page 151 and 152: 150 palvelujärjestelmän turvaamis
Page 153 and 154: 152 kirjat/Valtuusto/080526.pdf, M
Page 155 and 156: 154 Kuvio 19. Lastenneuvoloiden kai
Page 157 and 158: 156 Kuvio 2. Sosiaali- ja terveyden
Page 165 and 166: 164 Kuvio 10. Vanhusten vanhainkoti
Page 171 and 172:
170 Kuvio 16. Vanhusten vanhainkoti
Page 173 and 174:
172 Kuvio 18. Lastenneuvoloiden kai
Page 175 and 176:
174 Kuvio 20. Lastenneuvoloiden kai
Page 177 and 178:
176 Kuvio 22. Perusterveydenhuollon
Page 179 and 180:
Page 181 and 182:
Page 183 and 184:
Page 185 and 186:
Page 187 and 188:
Page 189 and 190:
188 Kuvio 34. Yksityislääkäriss
Page 191 and 192:
190 Kuvio 36. Yksityislääkäriss
Page 193 and 194:
192 Liitetaulukko 2. Vanhuspalvelui
Page 195 and 196:
194 Liitetaulukko 4. Vanhuspalvelui
Page 197 and 198:
196 varautua kattavasti etukäteen.
Page 199 and 200:
198 218 Jarmo Vakkuri, Olavi Kallio
Page 201:
200 Tilaan ACTA-sarjan kestotilauks
show all

Rakenteet muuttuvat – mihin suuntaan?

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?