Rakenteet muuttuvat – mihin suuntaan?

98
Vuokko Niiranen ja Minna Kaarakainen
6 Lapsiperheiden palvelut
6.1 Lapsiperheiden palvelujen kokonaisuus – eheys
ja diversiteetti eli palvelukentän yleistilanne
Lapsiperheiden arkielämän sujuvuus, perheille tarkoitettujen palvelujen toimivuus ja
sekä lasten kasvua ja kehitystä tukevat palvelut ovat yhä tärkeämpiä. Niiden merkitys
voimistuu sekä niissä kunnissa, joissa lasten ja lapsiperheiden määrä on maan keskiarvon
yläpuolella, että niissä kunnissa, jossa väestö ikääntyy ja lasten määrä vähenee.
Lapsiperheiden palveluiden saatavuus ja laatu on useissa kunnissa tärkeä asia myös
väestökehityksen ja väestön muuttoliikkeen suunnan osalta. Panostus lapsiperheiden
palveluihin on osoitus kunnan pitäjänteisestä ja osin myös optimistisesta toimintastrategiasta,
sillä lapsi- ja perhemyönteisen imagon oletetaan vahvistavan kunnan
ja alueen kasvua.
Lasten ja perheiden hyvinvointi on ollut myös kansallisten kehittämisohjel mien,
hallituksen politiikkaohjelmien ja lainsäädännön uudistusten kohteena, kuten luvussa
2.4 kuvattiin. Toiminta ulottuu kaikille lapsiperheille tarkoitetuista äitiys- ja
lastenneuvolapalveluista erilaisiin moniammatillisiin ja monialaisiin lastensuojelun
toimintamuotoihin.
Lasten ja perheiden palveluiden palveluverkosto koostuu monista eri toimijoista;
kunnan ja sen eri toimialojen ohella palvelujen tuottamiseen osallistuvat usein monet
alan järjestöt. Järjestöjen osuus korostuu erityisesti vapaaehtoistyössä sekä lastensuojelun
palveluiden uusissa sisällöllisissä kehittelyissä. Yhteiskunnan monet ongelmat
heijastuvat lasten ja perheiden ongelmina, sekä päivähoidon, koulun oppilashuollon
että lastensuojelun alueille. Erityisesti kuntien sosiaalityössä ovat läsnä myös sekä lapsiperheitä
tukevan ehkäisevän toiminnan tarve, raskaamman lastensuojelun voimakas
lisääntyminen, että huoli nuorten kasvavista ongelmista ja syrjäytymisestä. Myös ammatillisesti
pätevien ja lastensuojelun erityisosaamista hallitsevien sosiaalityöntekijöiden
vajeet näkyvät kuntien mahdollisuuksissa järjestää palveluja riittävästi ja lapsiperheiden
tarpeita vastaavasti. (Eronen ym. 2009; Rousu 2007.)
Lapsiperheiden palveluista erityisesti lasten päivähoito sekä lastensuojelun palvelut
ovat lakisääteisiä ja asiakkailla on niihin subjektiivinen oikeus. Palvelujen saatavuutta
yritetään parantaa aikarajoilla, jotka koskevat palvelujen tarjoamista ja palvelun piiriin
pääsyn nopeutta. Vuoden 2008 alusta uudistettu lastensuojelulaki (L 417/2007)
edellyttää valtuustotasolla hyväksyttyä lasten ja perheiden hyvinvointisuunnitelmaa.
Sen laatiminen ja toteuttaminen on aina koko kunnan ja sen kaikkien toimialojen
asia. Taustalla on ajatus yhteisestä vastuusta ja myös se, että useat lasten ja perheiden
palvelut edellyttävät eri ammattikuntien yhteistyötä ja yhteistä osaamista.
ACTA